Älä koskaan ota henkostakaan.
Se vaikuttaa niin yksinkertaiselta. Jos haluat lopettaa tupakanpolton, niin ainoa asia mitä sinun pitää tehdä on se ettet koskaan ota henkostakaan. Siinä sinulle opas jolla vapautua yhdestä kuolettavimmasta vitsauksesta joka on kohdannut ihmiskuntaa. Melkein viisi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain tupakasta johtuen. Useat heistä tiesivät nämä vaarat ja halusivat lopettaa, mutta he eivät tienneet kuinka vapautua niin monimutkaisesta ja voimakkaasta riippuvuudesta. Totuushan on, ettei tämä ole monimutkainen riippuvuus ja vaikkakin se saattaa pinnalta näyttää voimakkaalta, todellisuudessa se ei sitä ole. Kyllä, on paljon ihmisiä jotka tupakoivat kunnes se heidät tappaa, mutta kyse ei ole siitä etteivät he voineet lopettaa. Syy tähän on se että he eivät ymmärtäneet mitä lopettamiseen tarvittiin ja mikä tärkeämpää, mitä vaaditaan siihen että pystyy pysymään erossa. Jälleen se oikea vastaus kumpaankin on ettei koskaan ota henkostakaan.
Jokainen joka käy sen vaivan läpi että lukee näitä tekstejä, tulee näkemään tuota lausetta usein. Vaikka se saattaakin kuulostaa toistolta siihen asti että se ärsyttää, se on se yksi avain siihen että onnistut lopettamisessa. Tämä on sarja lyhyitä artikkeleita, jotka käsittelevät eri tupakointiaiheita ja on kirjoitettu yli 22 vuoden aikana. Artikkeleja ei kirjoitettu siitä lähtökohdasta että ne muodostaisivat oppaan tupakoinninlopettamiseen, vaan vahvistamaan sellaisten ihmisten motivaatioita jotka ovat lopettaneet klinikoilla joita olen pitänyt, muistuttaakseni heitä siitä että miten tärkeää on olla varuillaan pysyäkseen erossa tupakasta. Vaikka niitä ei ollutkaan tarkoitettu oppaaksi lopettamiseen, ne voivat hyvinkin palvella sinua vahvistamalla sinua ja auttamalla sinua liittymään niihin miljooniin onnistuneisiin ex tupakoitsijoihin jotka ovat elossa tänä päivänä.
Mitä enemmän luet, sitä enemmän tulet ymmärtämään miksi poltat ja miksi sinun tulisi lopettaa. Alat myös ymmärtämään miten elämäsi voi muuttua kun lopetat. Sen jälkeen kun olet käyttänyt muutaman minuutin jonkun artikkelin lukemiseen joka koskettaa jotakin sinun tupakointiisi osuvaa kohtaa, törmäät hetken kuluttua lauseeseen joka kertoo mitä sinun tulisi tehdä jotta olisit vapaa tänään. Kun pääset loppuun saakka, sinulla tulee olemaan kaikki se ymmärrys ja työkalut paikoillaan joita tarvitaan siihen sitoumukseen joka säästää terveytesi ja todennäköisesti henkesi.
Tulet ymmärtämään että kaikki mitä sinun täytyy tehdä pysyäksesi savuttomana on se että
Älä Koskaan Ota Henkostakaan.
tiistai 28. marraskuuta 2006
Olen polttanut niin kauan ja paljon, mitä hyötyä lopettamisesta nyt on? ("I've Smoked for so Long and so Much, What is the Use in Quitting now?")
Erään viimeaikaisen klinikan kolmantena päivänä, viisissäkymmenissä oleva naisosallistuja, joka oli ollut polttamatta viimeiset 48 tuntia, kysyi sellaisen kysymyksen jonka olen kuullut satoja kertoja aiemmin aikaisemmissa ohjelmissa. "Olen polttanut niin pitkään ja paljon, mitä minua nyt hyödyttää enää lopettaa?" Muutaman minuutin selitys tästä tinkimisvaiheesta jonka ihmiset käyvät läpi kun he ovat lopettamisen alkuvaiheessa vaikutti selventävän sen miksi hän koitti perustella itselleen sitä miksi hänen ei tulisi lopettaa.
Muutaman minuutin päästä, hän kertoi minulle tarinan perhehistoriastaan, sellaisen joka yksinkertaisesti antoi paremman vastauksen hänen alkuperäiseen kysymykseensä, sellaisen jollaista minä en olisi löytänyt. "Isäni oli ketjupolttaja.", hän sanoi. "Hän lopetti ollessaa 60 vuotias saadessaan sydänkohtauksen. Hän ei koskaan polttanut sen jälkeen. Vaikka hän olikin sydänkohtauksen uhri, tupakoinnin lopetettuaan hän voi paremmin kuin vuosiin. Paljon kestävämpänä ja elinvoimaisempana. Hän eli 95 vuotiaaksi, älykkäänä ja valppaana loppuun asti."
Kuudentena iltana soitin hänelle varmistaakseni että hän oli pärjännyt läpi viikonlopun. "Minulla on niin paha mieli," hän vastasi. " Minulla oli mahdottoman kauhea ilta viimeyönä ja asiakkaat tuottivat ongelmia töissä tänä aamuna. Olin niin maassa unenpuutteesta ja pettymyksestä, joten murruin ja otin tupakan. Siitä asti olen lyönyt itseäni, mitä minun pitäisi tehdä?"
Sanoin että hänellä on kaksi mahdollisuutta, lopettaa juuri nyt ja kärsiä mahdollisista kolmen päivän vieroitusoireista, tai alkaa taas tupakoimaan. Jos hän ei tekisi sitä päätöstä, hänen kehonsa tekisi sen hänen puolestaan. Jälleen kerranhän selitti mielialaansa ja sitä että löi itseänsä ja halusi minun selittävän miksi hän oli niin pettynyt itseensä. Hän ei vain uskonut että yksi tupakka voisi olla niin tärkeä ja aiheuttaisi näin suuren ongelman.
Muutaman minuutinpäästä hän kertoi minulle tarinan kuinka hänen miehensä oli kerran ollut polttamatta kolme vuotta. Eräänä päivänä he olivat autossa yhdessä, asia johti toiseen ja mies oli pummannut häneltä tupakan. Nainen oli kyseenalaistanut sen että mitä hyvää tupakka tekisi kaiken tuon ajan jälkeen, mutta ajatteli että ei se nyt olisi mikään suuri juttu. Mikä oikeus hänellä muutenkaan olisi ollut protestoida, hänhän oli itsekin ketjupolttaja. Mies sai läpi tahtonsa ja ei koskaan lopettanut tupakointia sen päivän jälkeen. Neljä vuotta myöhemmin, hän sai soiton töihin että hänen miehensä oli saanut kohtauksen anoppinsa luona. Ennenkuin lääkintähenkilöt olivat kerenneet hänen luokseen, oli jo liian myöhäistä. Hän oli kuollut yllättävään ja täysin odottamattomaan sydänkohtaukseen. Nainen tiesi että miehen neljä viimeistä vuotta jolloin hän tupakoi, oli yksi suurimmista syistä hänen yllättävään ja ennenaikaiseen kuolemaan.
No miksi hän nosti niin suuren metelin tupakasta. Jälleen kerran, hänen oma henkilökohtainen historiansa antoi hänelle voimakkaamman vastauksen kuin minä olisin ikinä pystynyt. Yksi tupakka autossa vuosia aikaisemmin johti hänen miehensä elämän päättymiseen. Jos hän olisi tiennyt mitä seurauksia tästä yhdestä tupakasta olisi, hän ei olisi edes ajatellut tupakointia. Hänellä oli mahdollisuus katsella taannehtivasti siihen päivään ja ymmärtää että ohimenevä himo jota seurasi huono arviointi auttoi hänen miehensä elämän lyhentämiseen.
Henkilökohtaiset kokemukset tupakoinnista joita hän on todistanut auttavat näkemään miksi hän oli niin kova itselleen siitä mitä oli tapahtunut aikaisemmin päivällä. Hän todisti kuinka tupakointi heikensi hänen isänsä elämänlaatua ja melkein aiheutti ennenaikaisen kuoleman. Yhtä tärkeää on myös se että hän näki kuinka tupakoinnin lopettaminen paransi hänen isänsä elämänlaatua, terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Hän myös todisti kuinka hänen miehensä hetkellinen periksiantaminen ja arvostuksen menettäminen johti siihen että hän joutui kärsimään miehensä poismenosta muutamia vuosia aiemmin. Jos hänellä olisi ollut mahdollisuus, hän olisi varmasti kironnut sen päivän jolloin hän sytytti vain sen yhden. Hänellä oli etu jälkiviisaudesta. Tämä taas kummitteli hänelle koska hän oli tehnyt saman virheen kuin hänen miehensä muutamia vuosia aiemmin. Hänen miehellään ei ollut enää uutta mahdollisuutta lopettaa. Naisen piti edelleen tehdä päätös - ja hän kysyi minulta, mitä hänen tulisi tehdä.
Jälleen kerran, minusta tuntuu, että hänen omat kokemuksensa ja tunnereaktionsa osoittivat oikean vastauksen hänen kysymykseensä paremmin kuin minä olisin voinut. Jos hän kuunteli sydäntään, olen varma että se kertoi hänelle - Älä koskaan ota henkostakaan!
Muutaman minuutin päästä, hän kertoi minulle tarinan perhehistoriastaan, sellaisen joka yksinkertaisesti antoi paremman vastauksen hänen alkuperäiseen kysymykseensä, sellaisen jollaista minä en olisi löytänyt. "Isäni oli ketjupolttaja.", hän sanoi. "Hän lopetti ollessaa 60 vuotias saadessaan sydänkohtauksen. Hän ei koskaan polttanut sen jälkeen. Vaikka hän olikin sydänkohtauksen uhri, tupakoinnin lopetettuaan hän voi paremmin kuin vuosiin. Paljon kestävämpänä ja elinvoimaisempana. Hän eli 95 vuotiaaksi, älykkäänä ja valppaana loppuun asti."
Kuudentena iltana soitin hänelle varmistaakseni että hän oli pärjännyt läpi viikonlopun. "Minulla on niin paha mieli," hän vastasi. " Minulla oli mahdottoman kauhea ilta viimeyönä ja asiakkaat tuottivat ongelmia töissä tänä aamuna. Olin niin maassa unenpuutteesta ja pettymyksestä, joten murruin ja otin tupakan. Siitä asti olen lyönyt itseäni, mitä minun pitäisi tehdä?"
Sanoin että hänellä on kaksi mahdollisuutta, lopettaa juuri nyt ja kärsiä mahdollisista kolmen päivän vieroitusoireista, tai alkaa taas tupakoimaan. Jos hän ei tekisi sitä päätöstä, hänen kehonsa tekisi sen hänen puolestaan. Jälleen kerranhän selitti mielialaansa ja sitä että löi itseänsä ja halusi minun selittävän miksi hän oli niin pettynyt itseensä. Hän ei vain uskonut että yksi tupakka voisi olla niin tärkeä ja aiheuttaisi näin suuren ongelman.
Muutaman minuutinpäästä hän kertoi minulle tarinan kuinka hänen miehensä oli kerran ollut polttamatta kolme vuotta. Eräänä päivänä he olivat autossa yhdessä, asia johti toiseen ja mies oli pummannut häneltä tupakan. Nainen oli kyseenalaistanut sen että mitä hyvää tupakka tekisi kaiken tuon ajan jälkeen, mutta ajatteli että ei se nyt olisi mikään suuri juttu. Mikä oikeus hänellä muutenkaan olisi ollut protestoida, hänhän oli itsekin ketjupolttaja. Mies sai läpi tahtonsa ja ei koskaan lopettanut tupakointia sen päivän jälkeen. Neljä vuotta myöhemmin, hän sai soiton töihin että hänen miehensä oli saanut kohtauksen anoppinsa luona. Ennenkuin lääkintähenkilöt olivat kerenneet hänen luokseen, oli jo liian myöhäistä. Hän oli kuollut yllättävään ja täysin odottamattomaan sydänkohtaukseen. Nainen tiesi että miehen neljä viimeistä vuotta jolloin hän tupakoi, oli yksi suurimmista syistä hänen yllättävään ja ennenaikaiseen kuolemaan.
No miksi hän nosti niin suuren metelin tupakasta. Jälleen kerran, hänen oma henkilökohtainen historiansa antoi hänelle voimakkaamman vastauksen kuin minä olisin ikinä pystynyt. Yksi tupakka autossa vuosia aikaisemmin johti hänen miehensä elämän päättymiseen. Jos hän olisi tiennyt mitä seurauksia tästä yhdestä tupakasta olisi, hän ei olisi edes ajatellut tupakointia. Hänellä oli mahdollisuus katsella taannehtivasti siihen päivään ja ymmärtää että ohimenevä himo jota seurasi huono arviointi auttoi hänen miehensä elämän lyhentämiseen.
Henkilökohtaiset kokemukset tupakoinnista joita hän on todistanut auttavat näkemään miksi hän oli niin kova itselleen siitä mitä oli tapahtunut aikaisemmin päivällä. Hän todisti kuinka tupakointi heikensi hänen isänsä elämänlaatua ja melkein aiheutti ennenaikaisen kuoleman. Yhtä tärkeää on myös se että hän näki kuinka tupakoinnin lopettaminen paransi hänen isänsä elämänlaatua, terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Hän myös todisti kuinka hänen miehensä hetkellinen periksiantaminen ja arvostuksen menettäminen johti siihen että hän joutui kärsimään miehensä poismenosta muutamia vuosia aiemmin. Jos hänellä olisi ollut mahdollisuus, hän olisi varmasti kironnut sen päivän jolloin hän sytytti vain sen yhden. Hänellä oli etu jälkiviisaudesta. Tämä taas kummitteli hänelle koska hän oli tehnyt saman virheen kuin hänen miehensä muutamia vuosia aiemmin. Hänen miehellään ei ollut enää uutta mahdollisuutta lopettaa. Naisen piti edelleen tehdä päätös - ja hän kysyi minulta, mitä hänen tulisi tehdä.
Jälleen kerran, minusta tuntuu, että hänen omat kokemuksensa ja tunnereaktionsa osoittivat oikean vastauksen hänen kysymykseensä paremmin kuin minä olisin voinut. Jos hän kuunteli sydäntään, olen varma että se kertoi hänelle - Älä koskaan ota henkostakaan!
Poltan koska olen niin stressaantunut ("I Have to Smoke Because of All My Stress!") 20.9.2005
Useat ihmiset pitävät stressiä tupakoinnin syynä. Oikeastaan, tupakka aiheuttaa stressiä. Jotkut aikaisemmista kirjoituksista käyvät läpi niitä syitä, miksi ihmiset palaavat tupakanpariin: sosiaalisista syistä, juhlissa, alkoholin käytön seurauksena ja stressistä johtuen. Nyt tutkitaan stressiä.
Eräänä talvena, vuosia sitten, tätä aluetta kohtasi suuri lumimyräkkä. Lunta satoi runsaasti lamauttaen tämän alueen juuri uuden vuoden jälkeen. Lumisade jatkui koko viikon. Tänä aikana sain runsaasti puheluita marraskuun tupakoinninlopettamisryhmään osallistuneilta. He väittivät olevansa valtavan hermostuneita, masentuneita ja levottomia siitä syystä etteivät he olleet tupakoineet. Mikä kummallisinta, useat heistä voivat aivan hyvin koko joulukuun. Heillä oli hetkittäisiä tupakanhimoja mitkä kestivät vain muutamia sekunteja ja niiden ylitse oli helppo päästä. Se mitä he kokivat tammikuussa oli jotain erilaista. Useat heistä tunsivat olevansa hajoamispisteessä. Heidän elämänsä ei ollut "elämisen arvoista" ilman tupakkaa. Oliko tämä rauhattomuus jota he tunsivat todellakin tupakoinninlopettamisen sivuoire?
Jokaiselle ulkopuoliselle tarkkailijalle vastaus arvoitukselliseen vieroitusoireiden vahvistumiseen oli ilmeinen. Oikeasti, jos nämä meidän tupakoinninlopettaneet kuuntelivat radiota tai katselivat televisiota tai lukivat sanomalehteä, he olisivat törmänneet tarinaan mökkihöperyydestä. Vertailemalla oireitaan mökkihöperyyteen he olisivat ymmärtäneet mitä oli tapahtumassa.
Rauhattomuuden laittaminen tupakoinninlopettamisen syyksi oli vain syyn siirtämistä. He vain reagoivat normaalisti epänormaaliin tilanteeseen - siihen että lumimyrsky piti heitä vankinaan sisätiloissa. Sama levottomuus olisi kohdanut heitä vaikka he eivät olisikaan lopettaneet tupakointia.
Ylläoleva tarina esittää tavanomaisen tilanteen jolloin useat ihmiset kohtaavat samanlaisia oireita. Jokapäiväisessä elämässä on sille luontaisia ongelmia. Työ, perhe, ystävät ja raha voivat kaikki aiheuttaa päivittäistä stressiä. Tupakoinninlopettaneet usein luulevat että jos he vain polttaisivat tupakan, stressiä aiheuttava tilanne ratkeaa. Esimerkiksi, ajattele henkilöä joka huomaa että hänellä on auton rengas puhjennut parkkipaikalla ja sataa jäätävää vettä. Kun tupakoinninlopettanut törmää tälläiseen tilanteeseen esimmäistä kertaa, hänen ensi reaktionsa usein on se että "Tarvitsen tupakan". Mikä oikeasti ratkaisee tämän tilanteen on se että hän vaihtaa renkaan, ja ajaa pois lämpimässä autossa. Mitä se tupakka oikein muka auttaisi tässä tilanteessa? Se vain saa tämän henkilön katsomaan puhjennutta rengasta pidempään ja palelemaan enemmän. Tämä lisää yhä enemmän turhautuneisuutta. Todellisuudessa tämä ensimmäinen henkonen johtaa yhä suurempiin ongelmiin kuin se kriisi joka aiheutti sen henkosen ottamisen. Jopa oikeassa katastrofissa, kuten kuolemassa, loukkaantumisessa, sairaudessa, tulvissa jotka aiheuttavat suuria omaisuudenmenetyksiä, konkurssissa ja niin edespäin, tupakka ei ratkaise ongelmaa. Se vain lisää yhden suuren ongelman jo pahana pitämääsi alkuperäiseen ongelmaan.
Muista, tupakointi ei ratkaise päivittäisen elämän ongelmia. Mikä tahansa ongelma onkin, on olemassa tehokkaampi tapa ratkaista se kuin tupakointi. Todellisuudessa, tupakoitsijan terveysongelmat ovat todellinen ongelma joka voidaan ratkaista vain siten ettet koskaan ota henkostakaan!
Eräänä talvena, vuosia sitten, tätä aluetta kohtasi suuri lumimyräkkä. Lunta satoi runsaasti lamauttaen tämän alueen juuri uuden vuoden jälkeen. Lumisade jatkui koko viikon. Tänä aikana sain runsaasti puheluita marraskuun tupakoinninlopettamisryhmään osallistuneilta. He väittivät olevansa valtavan hermostuneita, masentuneita ja levottomia siitä syystä etteivät he olleet tupakoineet. Mikä kummallisinta, useat heistä voivat aivan hyvin koko joulukuun. Heillä oli hetkittäisiä tupakanhimoja mitkä kestivät vain muutamia sekunteja ja niiden ylitse oli helppo päästä. Se mitä he kokivat tammikuussa oli jotain erilaista. Useat heistä tunsivat olevansa hajoamispisteessä. Heidän elämänsä ei ollut "elämisen arvoista" ilman tupakkaa. Oliko tämä rauhattomuus jota he tunsivat todellakin tupakoinninlopettamisen sivuoire?
Jokaiselle ulkopuoliselle tarkkailijalle vastaus arvoitukselliseen vieroitusoireiden vahvistumiseen oli ilmeinen. Oikeasti, jos nämä meidän tupakoinninlopettaneet kuuntelivat radiota tai katselivat televisiota tai lukivat sanomalehteä, he olisivat törmänneet tarinaan mökkihöperyydestä. Vertailemalla oireitaan mökkihöperyyteen he olisivat ymmärtäneet mitä oli tapahtumassa.
Rauhattomuuden laittaminen tupakoinninlopettamisen syyksi oli vain syyn siirtämistä. He vain reagoivat normaalisti epänormaaliin tilanteeseen - siihen että lumimyrsky piti heitä vankinaan sisätiloissa. Sama levottomuus olisi kohdanut heitä vaikka he eivät olisikaan lopettaneet tupakointia.
Ylläoleva tarina esittää tavanomaisen tilanteen jolloin useat ihmiset kohtaavat samanlaisia oireita. Jokapäiväisessä elämässä on sille luontaisia ongelmia. Työ, perhe, ystävät ja raha voivat kaikki aiheuttaa päivittäistä stressiä. Tupakoinninlopettaneet usein luulevat että jos he vain polttaisivat tupakan, stressiä aiheuttava tilanne ratkeaa. Esimerkiksi, ajattele henkilöä joka huomaa että hänellä on auton rengas puhjennut parkkipaikalla ja sataa jäätävää vettä. Kun tupakoinninlopettanut törmää tälläiseen tilanteeseen esimmäistä kertaa, hänen ensi reaktionsa usein on se että "Tarvitsen tupakan". Mikä oikeasti ratkaisee tämän tilanteen on se että hän vaihtaa renkaan, ja ajaa pois lämpimässä autossa. Mitä se tupakka oikein muka auttaisi tässä tilanteessa? Se vain saa tämän henkilön katsomaan puhjennutta rengasta pidempään ja palelemaan enemmän. Tämä lisää yhä enemmän turhautuneisuutta. Todellisuudessa tämä ensimmäinen henkonen johtaa yhä suurempiin ongelmiin kuin se kriisi joka aiheutti sen henkosen ottamisen. Jopa oikeassa katastrofissa, kuten kuolemassa, loukkaantumisessa, sairaudessa, tulvissa jotka aiheuttavat suuria omaisuudenmenetyksiä, konkurssissa ja niin edespäin, tupakka ei ratkaise ongelmaa. Se vain lisää yhden suuren ongelman jo pahana pitämääsi alkuperäiseen ongelmaan.
Muista, tupakointi ei ratkaise päivittäisen elämän ongelmia. Mikä tahansa ongelma onkin, on olemassa tehokkaampi tapa ratkaista se kuin tupakointi. Todellisuudessa, tupakoitsijan terveysongelmat ovat todellinen ongelma joka voidaan ratkaista vain siten ettet koskaan ota henkostakaan!
Narkkari, loppuunpalanut, narkomaani, lääkkeiden väärinkäyttäjä, juoppo, alkoholisti, nikotinisti ("Junkie, burn-out, addict, drug abuser, drunk, alco
Jotkut ihmiset voivat väittää että nikotinisti on vain söpö kiertoilmaus jota ei edes voi verrata sellaiseen joita he pitävät alentaviksi oireyhtymiksi. Vastoin tätä uskomusta, nikotiiniriippuvuus voi olla lähes yhtä vahva ja tappava kuin mikä muu yllä listatuista tiloista. Oikeastaan, jos vertaat sitä määrää ihmisiä jotka kuolevat vuosittain noihin muihin asioihin yhteensä, edes tämä määrä ei kata sitä ennenaikaisien kuolemien määrää joka johtuu tupakan poltosta.
Viime aikoihin saakka ajatus siitä että nikotiini olisi fysiologisesti riippuvuutta aiheuttava aine oli kiistanalainen kansainvälisissä terveyspiireissä. Jotta huumetta pidetään riippuvuutta- aiheuttavana, sen täytyy täyttää tietyt ehdot. Ensin sen täytyy aiheuttaa fyysisiä vieroitusoireita kun sen käytöstä luovutaan. Nikotiinin pidättäytymisestä aiheutuvia oireita on hyvin dokumentoitu joten sitä voidaan pitää faktana.
Toiseksi, sietokyky huumeeseen yleensä kasvaa. Yhä suuremmat määrät tulevat tarpeelliseksi saadakseen aikaan saman vaikutuksen. Tupakoijat tietävät tämän ilmiön kun heidän tupakan kulutuksensa asteittain kasvaa ajoittaisesta silloin tällöin polttamisesta siihen että he tarvitsevat sen yhden tai kahden askin päivässä.
Kolmas kriteeri on se että tästä aineesta tulee täysin käyttäjäänsä hallitseva, jota yleensä pidetään epäsosiaalisena käytöksenä. Useat ovat väittäneet että tupakointi ei täytä tätä ehtoa. Totta, monet tupakoitsivat eivät turvaudu poikkeavaan käytökseen ylläpitääkseen heidän riippuvuuttaan, mutta se johtuu siitä että useampien tupakoitsijoiden on helppo hankkia täysi lasti tupakoita joita he tarvitsevat tyydyttääkseen riippuvuuttaan. Kun tupakoitsijoilta estetään savukkeiden helppo saatavuus, tilanne on aivan toinen.
Toisen maailmansodan aikana, Saksan keskitysleireissä vangeille ei annettu tarpeeksi ruokaa jotta he olisivat voineet tyydyttää päivittäisen ravinnontarpeensa. He kirjaimellisesti olivat kuolemassa nälkään. Tupakoitsevien vankien tapana oli vaihtaa vähät ruokansa tupakoihin. Jopa tänään kehitysmaissa kuten Bangladeshissa, vanhemmat joilla on nälkäänäkeviä lapsia käyvät kauppaa välttämättömällä ruoalla tupakkaa vastaan. Tämä ei ole normaalia käytöstä...
Tupakoinninlopettamisklinikoilla joita pidän, useat osannottajat myöntävät etsineensä tumppeja tuhkakupeista, roskiksista ja jos tarpeellista, tienposkista, kun heidän omat varastonsa ovat loppuneet siitä syystä että he ovat olleet varomattomia tai jostakin odottamattomista syistä johtuen. Heille se oli aivan sairasta ajatella että he koskaan tekivät jotain niin kammottavia ja törkeitä asioita, mutta he ymmärtävät että jos he edelleen olisivat tupakoineet ja joutuneet samaan tilanteeseen uudelleen, he olisivat olleet täysin kykeneviä toimimaan samalla tavalla.
Nikotiini on huume. Se aiheuttaa riippuvuutta. Ja jos annat, se voi olla tappaja. Ajattele tätä kun tupakanhimosi kasvaa. Yksi henkonen voi ja useimmiten vahvistaakin riippuvuutta. Älä kokeile sitä. Muista- Älä koskaan ota henkostakaan.
Viime aikoihin saakka ajatus siitä että nikotiini olisi fysiologisesti riippuvuutta aiheuttava aine oli kiistanalainen kansainvälisissä terveyspiireissä. Jotta huumetta pidetään riippuvuutta- aiheuttavana, sen täytyy täyttää tietyt ehdot. Ensin sen täytyy aiheuttaa fyysisiä vieroitusoireita kun sen käytöstä luovutaan. Nikotiinin pidättäytymisestä aiheutuvia oireita on hyvin dokumentoitu joten sitä voidaan pitää faktana.
Toiseksi, sietokyky huumeeseen yleensä kasvaa. Yhä suuremmat määrät tulevat tarpeelliseksi saadakseen aikaan saman vaikutuksen. Tupakoijat tietävät tämän ilmiön kun heidän tupakan kulutuksensa asteittain kasvaa ajoittaisesta silloin tällöin polttamisesta siihen että he tarvitsevat sen yhden tai kahden askin päivässä.
Kolmas kriteeri on se että tästä aineesta tulee täysin käyttäjäänsä hallitseva, jota yleensä pidetään epäsosiaalisena käytöksenä. Useat ovat väittäneet että tupakointi ei täytä tätä ehtoa. Totta, monet tupakoitsivat eivät turvaudu poikkeavaan käytökseen ylläpitääkseen heidän riippuvuuttaan, mutta se johtuu siitä että useampien tupakoitsijoiden on helppo hankkia täysi lasti tupakoita joita he tarvitsevat tyydyttääkseen riippuvuuttaan. Kun tupakoitsijoilta estetään savukkeiden helppo saatavuus, tilanne on aivan toinen.
Toisen maailmansodan aikana, Saksan keskitysleireissä vangeille ei annettu tarpeeksi ruokaa jotta he olisivat voineet tyydyttää päivittäisen ravinnontarpeensa. He kirjaimellisesti olivat kuolemassa nälkään. Tupakoitsevien vankien tapana oli vaihtaa vähät ruokansa tupakoihin. Jopa tänään kehitysmaissa kuten Bangladeshissa, vanhemmat joilla on nälkäänäkeviä lapsia käyvät kauppaa välttämättömällä ruoalla tupakkaa vastaan. Tämä ei ole normaalia käytöstä...
Tupakoinninlopettamisklinikoilla joita pidän, useat osannottajat myöntävät etsineensä tumppeja tuhkakupeista, roskiksista ja jos tarpeellista, tienposkista, kun heidän omat varastonsa ovat loppuneet siitä syystä että he ovat olleet varomattomia tai jostakin odottamattomista syistä johtuen. Heille se oli aivan sairasta ajatella että he koskaan tekivät jotain niin kammottavia ja törkeitä asioita, mutta he ymmärtävät että jos he edelleen olisivat tupakoineet ja joutuneet samaan tilanteeseen uudelleen, he olisivat olleet täysin kykeneviä toimimaan samalla tavalla.
Nikotiini on huume. Se aiheuttaa riippuvuutta. Ja jos annat, se voi olla tappaja. Ajattele tätä kun tupakanhimosi kasvaa. Yksi henkonen voi ja useimmiten vahvistaakin riippuvuutta. Älä kokeile sitä. Muista- Älä koskaan ota henkostakaan.
Miten toimisit seuraavissa tilanteissa? ("How would you deal with the following situations?") 28.6.2005
Kaksivuotiaasi saa kiukuttelukohtauksen koska hän tahtoo uuden lelun.
Mitä teet:
1. Annat hänen olla kunnes hän rauhoittuu
2. Annat hänelle periksi
3. Annat hänelle nukutusainetta
Seitsenvuotiaasi on hermostunut ensi viikon kokeista.
Mitä teet:
1. Vakuutat hänelle että hän pärjää
2. Harjoittelet hänen kanssaan ja kerrot hänelle että yrittää parhaansa
3. Annat hänelle rauhoittavaa lääkettä kolmen tunnin välein kunnes on kokeen aika.
Neljätoistavuotiaasi on kuin maansa myynyt kun häntä ei pyydetty koulun tanssiaisiin.
Mitä teet:
1. Järjestät hänelle treffit ystäväsi lapsen kanssa
2. Kerrot hänelle että mene kuitenkin
3. Annat hänelle kokaiinia jotta hänen mielialansa paranee
Viisitoistavuotiaasi on huolissaan siitä että on viisi kiloa ylipainoinen.
Mitä teet:
1. Keität vähäkalorisempaa ruokaa
2. Ilmoitat hänet laihdutus tai harjoitteluohjelmaan
3. Rupeat antamaan hänelle ruokahalua poistavaa lääkitystä
Kaikki nämä nuorten kokemat asiat ovat sellaisia joita aikuiset pitävät kasvukipuina. Hetki aikaa, kärsivällisyyttä ja positiivista vakuuttamista auttaa heitä pääsemään kaikkien näiden vaikeiden tilanteiden ylitse.
Tosiasia on että niin kauan kun joku jatkaa fyysistä, emotionaalista, älyllistä, ammatillista tai henkistä kehitystä, he myös kohtaavat näitä kasvukipuja. Myös aikuiset ovat alttiita kivulle, särylle surulle, masennukselle ja ahdistukselle aivan kuin lapsetkin ovat. Nämä tunteet ovat kaikki tarpeellisia jos haluamme jatkaa mieliemme ja kehomme kehitystä. Ilman tälläistä kasvua, emme kokisi onnellisuutta, tyydytystä, tyytyväisyyttä tai tarkoituksellisuutta täysimääräisesti.
Kolmas vaihtoehto yllämainituissa tilanteissa oli tietenkin aivan naurettava. Emme koskaan altistaisi lapsiamme kemikaalisille uhkille voittaaksemme noin yksinkertaiset ongelmat. Kuitenkin, aikuisina, olemme täysin pystyviä harjoittamaan tälläistä vaarallista käytöstä omaksi helpotukseksemme. Ajattele vaikka tupakanpolttoa esimerkkinä.
Kun vielä tupakoit, miten monta kertaa voisit sanoa että sinun piti tupakoida koska olit yksinäinen ja surullinen ilman ystävällisiä tupakoitasi? Kuinka monta kertaa sanoisit että sinun piti polttaa koska elämässäsi oli niin paljon stressiä? Kuinka monta kertaa sinun piti sanoa itsellesi että sosiaaliset tilanteet eivät olleet hauskoja ilman tupakoitasi? Kuinka usein sanoit että lihoaisit liikaa jos lopettaisit tupakanpolton? Kaikki mitä sanoit oli se että tarvitsit nikotiinia, huumetta, päästäksesi eroon jokapäiväisistä ongelmistasi.
Vasta sitten kun olit lopettanut tupakoinnin ymmärsit että voit ylittää sellaiset ongelmat myös ilman tupakointia ja useasti jopa tehokkaammin kuin silloin kun tupakoit. Kun olit lopettanut, tajusit että miten paljon stressiä nikotiiniriippuvuus sinulle aiheutti. Olit kiikissä sosiaalisesti hyväksymättömään ja fyysisesti tappavaan riippuvuuteen ja olit usein siitä tietoinen. Tämä johti haluun päästä tupakasta eroon, mutta ajatus lopettamisen tuskasta saattoi olla liian suuri jopa pelkkään yrittämiseen.
Jopa tänään sinulla saattaa yhä olla haluja satunnaiseen tupakkaan. Se saattaa olla stressaava tilanne, juhlissa muutaman juoman jälkeen, tai silloin kun havaitset itsesi yksinäiseksi ilman mitään parempaa tekemistä. Tosiasia on että ei ole mitään pahempaa kuin se että ottaisit tupakan. Yksi tupakka ei auta sinua pääsemään ongelman ylitse. Todellisuudessa se luo uuden ongelman, tuhoisan tilanteen elvytetyn, henkiin herätetyn ja vahvistetun riippuvuuden, kaikkine fyysisine vaaroineen ja ne likaiset toimitustavat jotka niitä seuraavat.
Joten ensi kerralla kun tunnet halua tupakoida, istu alas ja ajattele hetki miettien mihin olet valmistautumassa. Tarvitsetko sitä huumetta? Haluatko sen riippuvuuden? Jos et, niin yksinkertaisesti muista että - älä koskaan ota henkostakaan!
Mitä teet:
1. Annat hänen olla kunnes hän rauhoittuu
2. Annat hänelle periksi
3. Annat hänelle nukutusainetta
Seitsenvuotiaasi on hermostunut ensi viikon kokeista.
Mitä teet:
1. Vakuutat hänelle että hän pärjää
2. Harjoittelet hänen kanssaan ja kerrot hänelle että yrittää parhaansa
3. Annat hänelle rauhoittavaa lääkettä kolmen tunnin välein kunnes on kokeen aika.
Neljätoistavuotiaasi on kuin maansa myynyt kun häntä ei pyydetty koulun tanssiaisiin.
Mitä teet:
1. Järjestät hänelle treffit ystäväsi lapsen kanssa
2. Kerrot hänelle että mene kuitenkin
3. Annat hänelle kokaiinia jotta hänen mielialansa paranee
Viisitoistavuotiaasi on huolissaan siitä että on viisi kiloa ylipainoinen.
Mitä teet:
1. Keität vähäkalorisempaa ruokaa
2. Ilmoitat hänet laihdutus tai harjoitteluohjelmaan
3. Rupeat antamaan hänelle ruokahalua poistavaa lääkitystä
Kaikki nämä nuorten kokemat asiat ovat sellaisia joita aikuiset pitävät kasvukipuina. Hetki aikaa, kärsivällisyyttä ja positiivista vakuuttamista auttaa heitä pääsemään kaikkien näiden vaikeiden tilanteiden ylitse.
Tosiasia on että niin kauan kun joku jatkaa fyysistä, emotionaalista, älyllistä, ammatillista tai henkistä kehitystä, he myös kohtaavat näitä kasvukipuja. Myös aikuiset ovat alttiita kivulle, särylle surulle, masennukselle ja ahdistukselle aivan kuin lapsetkin ovat. Nämä tunteet ovat kaikki tarpeellisia jos haluamme jatkaa mieliemme ja kehomme kehitystä. Ilman tälläistä kasvua, emme kokisi onnellisuutta, tyydytystä, tyytyväisyyttä tai tarkoituksellisuutta täysimääräisesti.
Kolmas vaihtoehto yllämainituissa tilanteissa oli tietenkin aivan naurettava. Emme koskaan altistaisi lapsiamme kemikaalisille uhkille voittaaksemme noin yksinkertaiset ongelmat. Kuitenkin, aikuisina, olemme täysin pystyviä harjoittamaan tälläistä vaarallista käytöstä omaksi helpotukseksemme. Ajattele vaikka tupakanpolttoa esimerkkinä.
Kun vielä tupakoit, miten monta kertaa voisit sanoa että sinun piti tupakoida koska olit yksinäinen ja surullinen ilman ystävällisiä tupakoitasi? Kuinka monta kertaa sanoisit että sinun piti polttaa koska elämässäsi oli niin paljon stressiä? Kuinka monta kertaa sinun piti sanoa itsellesi että sosiaaliset tilanteet eivät olleet hauskoja ilman tupakoitasi? Kuinka usein sanoit että lihoaisit liikaa jos lopettaisit tupakanpolton? Kaikki mitä sanoit oli se että tarvitsit nikotiinia, huumetta, päästäksesi eroon jokapäiväisistä ongelmistasi.
Vasta sitten kun olit lopettanut tupakoinnin ymmärsit että voit ylittää sellaiset ongelmat myös ilman tupakointia ja useasti jopa tehokkaammin kuin silloin kun tupakoit. Kun olit lopettanut, tajusit että miten paljon stressiä nikotiiniriippuvuus sinulle aiheutti. Olit kiikissä sosiaalisesti hyväksymättömään ja fyysisesti tappavaan riippuvuuteen ja olit usein siitä tietoinen. Tämä johti haluun päästä tupakasta eroon, mutta ajatus lopettamisen tuskasta saattoi olla liian suuri jopa pelkkään yrittämiseen.
Jopa tänään sinulla saattaa yhä olla haluja satunnaiseen tupakkaan. Se saattaa olla stressaava tilanne, juhlissa muutaman juoman jälkeen, tai silloin kun havaitset itsesi yksinäiseksi ilman mitään parempaa tekemistä. Tosiasia on että ei ole mitään pahempaa kuin se että ottaisit tupakan. Yksi tupakka ei auta sinua pääsemään ongelman ylitse. Todellisuudessa se luo uuden ongelman, tuhoisan tilanteen elvytetyn, henkiin herätetyn ja vahvistetun riippuvuuden, kaikkine fyysisine vaaroineen ja ne likaiset toimitustavat jotka niitä seuraavat.
Joten ensi kerralla kun tunnet halua tupakoida, istu alas ja ajattele hetki miettien mihin olet valmistautumassa. Tarvitsetko sitä huumetta? Haluatko sen riippuvuuden? Jos et, niin yksinkertaisesti muista että - älä koskaan ota henkostakaan!
Poltat koska olet nikotinisti ("You Smoke Because You're a Smoke-a-holic!") 6.5.2005
Jotkut tupakoitsijat sanovat polttavansa koska ovat hermostuneita. Toiset sanovat että polttavat juhliakseen. Jotkut ajattelevat polttavansa saadakseen energiaa. Useat polttavat näyttääkseen seksikkäiltä. Muut polttavat pysyäkseen hereillä tai nukahtaakseen. Tai sitten ajattelevat että polttavat ajatellakseen. Yksi todella yksilöllinen tupakoitsija sanoi kerran tupakoivansa hengittääkseen paremmin. Toinen sanoi jatkaneensa tupakointia siitä syystä että hänellä oli rintakipuja. Hän ajatteli että sydänkohtauksen pelko oli tarpeeksi hyvä syy saada kenet vain polttamaan. Mitkään näistä syistä eivät tyydyttävästi selitä syytä siihen miksi ihmiset jatkavat tupakointia. Kuitenkin, vastaus on todellisuudessa hyvin yksinkertainen. Tupakoijat polttavat tupakoita siksi että he ovat tupakoijia. Tarkemmin sanottuna, tupakoitsijat polttavat tupakoita koska he ovat nikotinistejä.
Nikotinisti, kuten mikä tahansa huumeriippuvainen, on koukussa kemialliseen aineeseen. Tupakoitsijan tapauksessa, nikotiini on syypää. Hän on tilanteessa jossa nikotiinin minimimäärän ylläpitäminen veressä johtaa nikotiininpuutos syndroomaan jota kutsutaan myös vieroitusoireiksi. Mikä vain saakin hänet menettämään nikotiinia saa hänet tupakoimaan.
Tämä käsite selittää miksi niin monet tupakoitsijat tuntevat polttavansa stressaantuneina. Stressillä on myös fyysinen vaikutus kehoon joka saa virtsan happamaksi. Kun virtsa tulee happamaksi, keho erittää nikotiiniä kiihtyvällä vauhdilla. Joten kun tupakoitsija kohtaa stressaavan tilanteen, hän menettää nikotiinia ja saa vieroitusoireita. Useat tupakoitsijat uskovat että kun he ovat hermostuneita tai pettyneitä, tupakka auttaa heitä rauhoittumaan. Rauhoittava vaikutus kuitenkin, ei johdu vapautumisesta tilanteen henkisestä rasituksesta, vaan siitä että vieroitusoireet loppuvat kun nikotiinivarastot jälleen täydentyvät hänen polttaessaan. On helppoa ymmärtää miksi tupakoitsijalle pelottavaa ja vaikeaa lopettaa tupakanpoltto ilman tätä perus tietämystä stressistä ja sen vaikutuksesta nikotiiniin. He luulevat joutuvansa luopumaan tehokkaasta stressinhallintatekniikasta. Mutta kun he kerrankin lopettavat tupakoinnin edes lyhyeksi aikaa, he tulevat rauhallisemmiksi, jopa stressaantuneina, kuin silloin kun he tupakoivat.
Selitys siitä miten fysikaaliset muutokset kehossa saavat tupakoitsijat tupakoimaan on vaikea joidenkin tupakoitsijoiden uskoa. Mutta lähes kaikki tupakoitsijat voivat samaistua toisiin tilanteisiin jotka myös vaikuttavat nikotiinin erittämisen nopeuteen. Kysy tupakoitsijalta, mitä tapahtuu heidän tupakoinnilleen kun he juovat alkoholia, ja voit olla varma että he vastaavat tupakoinnin lisääntyvän. Jos heiltä kysyy miten paljon se lisääntyy, niin he normaalisti vastaavat sen kaksin-kolminkertaistuvan kun he juovat. Yleensä he ovat vakuuttuneita siitä että syy piilee siinä että muutkin ihmiset heidän ympärillään tupakoivat. Mutta kun he ajattelevat aikaa jolloin he olivat ainoat tupakoitsijat huoneessa, he ymmärtävät että juominen sai heidät edelleen tupakoimaan enemmän. Alkoholin nauttiminen saa aikaan saman fysikaalisen vaikutuksen kuin stressi - virtsan happamoitumisen. Nikotiinitasot laskevat dramaattisesti ja tupakoitsijan pitää sytyttää savuke toisensa jälkeen tai kärsiä vieroitusoireista.
Tupakoitsijalle jotka harkitsevat lopettamista on tärkeää että he ymmärtävät nämä seikat sillä kun he kerran ymmärtävät sen miksi he polttavat, he tulevat arvostamaan sitä vielä enemmän että heidän elämänsä helpottuu kun heistä tulee tupakoinnin lopettaneita.
Kun tupakoitsija lopettaa, nikotiini alkaa poistua elimistöstä ja kahden viikon kuluessa suurin osa nikotiinista on poistunut. Kun nikotiini on kokonaan poistunut, vieroitusoireet loppuvat. He eivät enää kärsi vieroitusoireista kun kohtaavat stressaavia tilanteita, juodessaan, tai vain ollessaan liian kauan tupakoimatta. Lyhyesti sanottuna, he ymmärtävät pian että kaikki ne edut mitä he luulivat saavansa tupakoinnista olivatkin valheellisia. Heidän ei tarvinnut polttaa hallitakseen stressiä, tai juodessaan, sosialisoidessaan tai töissä. Kaikkea mitä he tekivät tupakoitsijoina, he voivat tehdä myös savuttomina, ja useissa tapauksissa he voivat nyt tehdä näitä asioita tehokkaammin ja tuntea olonsa paremmaksi niitä tehdessään.
Heistä tulee itsenäisempiä ihmisiä. Tästä riippuvuudesta vapautuminen luo hyvän tunteen suuresta saavutuksesta. Mutta riippumatta siitä miten kauan he ovat tupakoimatta ja siitä miten itsevarmoiksi he olonsa tuntevat, tupakoinnin lopettaneen täytyy aina muistaa että hän on nikotinisti.
Se että on nikotinisti tarkoittaa sitä että niin kauan kun he eivät ota henkostakaan savukkeesta, sikarista, piipusta, nuuskaa tai laita sitä injektioneulalla verenkiertoon, he eivät enää koskaan jää koukkuun nikotiinista. Toisaalta jos he tekevät tuon traagisen virheen ja kokeilevat mitä tahansa nikotiinituotetta, he vahvistavat riippuvuutensa. Tämä johtaa joko siihen että he palaavat vanhaan kulutukseen tai vieroitusoireisiin. Kumpaakaan tilannetta ei ole mukava käydä läpi uudelleen.
Joten kun on kerran päässyt eroon savukkeista, tupakoinninlopettaneen täytyy aina muista kuka ja mikä hän on - nikotinisti lopun elämäänsä. Muistaessasi tämän, voit todella pysyä itsenäisenä nikotiinista seuraamalla vain tätä yhtä yksinkertaista tapaa - Älä koskaan ota henkostakaan!
Nikotinisti, kuten mikä tahansa huumeriippuvainen, on koukussa kemialliseen aineeseen. Tupakoitsijan tapauksessa, nikotiini on syypää. Hän on tilanteessa jossa nikotiinin minimimäärän ylläpitäminen veressä johtaa nikotiininpuutos syndroomaan jota kutsutaan myös vieroitusoireiksi. Mikä vain saakin hänet menettämään nikotiinia saa hänet tupakoimaan.
Tämä käsite selittää miksi niin monet tupakoitsijat tuntevat polttavansa stressaantuneina. Stressillä on myös fyysinen vaikutus kehoon joka saa virtsan happamaksi. Kun virtsa tulee happamaksi, keho erittää nikotiiniä kiihtyvällä vauhdilla. Joten kun tupakoitsija kohtaa stressaavan tilanteen, hän menettää nikotiinia ja saa vieroitusoireita. Useat tupakoitsijat uskovat että kun he ovat hermostuneita tai pettyneitä, tupakka auttaa heitä rauhoittumaan. Rauhoittava vaikutus kuitenkin, ei johdu vapautumisesta tilanteen henkisestä rasituksesta, vaan siitä että vieroitusoireet loppuvat kun nikotiinivarastot jälleen täydentyvät hänen polttaessaan. On helppoa ymmärtää miksi tupakoitsijalle pelottavaa ja vaikeaa lopettaa tupakanpoltto ilman tätä perus tietämystä stressistä ja sen vaikutuksesta nikotiiniin. He luulevat joutuvansa luopumaan tehokkaasta stressinhallintatekniikasta. Mutta kun he kerrankin lopettavat tupakoinnin edes lyhyeksi aikaa, he tulevat rauhallisemmiksi, jopa stressaantuneina, kuin silloin kun he tupakoivat.
Selitys siitä miten fysikaaliset muutokset kehossa saavat tupakoitsijat tupakoimaan on vaikea joidenkin tupakoitsijoiden uskoa. Mutta lähes kaikki tupakoitsijat voivat samaistua toisiin tilanteisiin jotka myös vaikuttavat nikotiinin erittämisen nopeuteen. Kysy tupakoitsijalta, mitä tapahtuu heidän tupakoinnilleen kun he juovat alkoholia, ja voit olla varma että he vastaavat tupakoinnin lisääntyvän. Jos heiltä kysyy miten paljon se lisääntyy, niin he normaalisti vastaavat sen kaksin-kolminkertaistuvan kun he juovat. Yleensä he ovat vakuuttuneita siitä että syy piilee siinä että muutkin ihmiset heidän ympärillään tupakoivat. Mutta kun he ajattelevat aikaa jolloin he olivat ainoat tupakoitsijat huoneessa, he ymmärtävät että juominen sai heidät edelleen tupakoimaan enemmän. Alkoholin nauttiminen saa aikaan saman fysikaalisen vaikutuksen kuin stressi - virtsan happamoitumisen. Nikotiinitasot laskevat dramaattisesti ja tupakoitsijan pitää sytyttää savuke toisensa jälkeen tai kärsiä vieroitusoireista.
Tupakoitsijalle jotka harkitsevat lopettamista on tärkeää että he ymmärtävät nämä seikat sillä kun he kerran ymmärtävät sen miksi he polttavat, he tulevat arvostamaan sitä vielä enemmän että heidän elämänsä helpottuu kun heistä tulee tupakoinnin lopettaneita.
Kun tupakoitsija lopettaa, nikotiini alkaa poistua elimistöstä ja kahden viikon kuluessa suurin osa nikotiinista on poistunut. Kun nikotiini on kokonaan poistunut, vieroitusoireet loppuvat. He eivät enää kärsi vieroitusoireista kun kohtaavat stressaavia tilanteita, juodessaan, tai vain ollessaan liian kauan tupakoimatta. Lyhyesti sanottuna, he ymmärtävät pian että kaikki ne edut mitä he luulivat saavansa tupakoinnista olivatkin valheellisia. Heidän ei tarvinnut polttaa hallitakseen stressiä, tai juodessaan, sosialisoidessaan tai töissä. Kaikkea mitä he tekivät tupakoitsijoina, he voivat tehdä myös savuttomina, ja useissa tapauksissa he voivat nyt tehdä näitä asioita tehokkaammin ja tuntea olonsa paremmaksi niitä tehdessään.
Heistä tulee itsenäisempiä ihmisiä. Tästä riippuvuudesta vapautuminen luo hyvän tunteen suuresta saavutuksesta. Mutta riippumatta siitä miten kauan he ovat tupakoimatta ja siitä miten itsevarmoiksi he olonsa tuntevat, tupakoinnin lopettaneen täytyy aina muistaa että hän on nikotinisti.
Se että on nikotinisti tarkoittaa sitä että niin kauan kun he eivät ota henkostakaan savukkeesta, sikarista, piipusta, nuuskaa tai laita sitä injektioneulalla verenkiertoon, he eivät enää koskaan jää koukkuun nikotiinista. Toisaalta jos he tekevät tuon traagisen virheen ja kokeilevat mitä tahansa nikotiinituotetta, he vahvistavat riippuvuutensa. Tämä johtaa joko siihen että he palaavat vanhaan kulutukseen tai vieroitusoireisiin. Kumpaakaan tilannetta ei ole mukava käydä läpi uudelleen.
Joten kun on kerran päässyt eroon savukkeista, tupakoinninlopettaneen täytyy aina muista kuka ja mikä hän on - nikotinisti lopun elämäänsä. Muistaessasi tämän, voit todella pysyä itsenäisenä nikotiinista seuraamalla vain tätä yhtä yksinkertaista tapaa - Älä koskaan ota henkostakaan!
Mainoksen voima ("The Power of Advertising") 3.5.2005
Isä istui ja mietti miten paljon iloa hänen kaksi poikaansa toivat hänelle vuoden mittaan. Hän päätti ostaa heille kummallekin heidän valitsemansa lahjan seuraavana juhlapäivänä. Kun hän kysyi vanhemmalta pojaltaan mitä hän haluaisi, poika vastasi, "Voi että, haluaisin niin monia asioita. Ehkä polkupyörän, tai uudet sukset, tai sukellusvälineet. Toivoisin saavani ne kaikki, mutta mikä tahansa saisi minut onnelliseksi."
Isä piti tästä ja nyt hänellä olisi muutamia vaihtoehtoja. Seuraavaksi hän kysyi samaa asiaa nuoremmalta pojaltaan joka oli vasta kahdeksanvuotias. Poika kadehti vanhempaa veljeään joka oli niin hyvä kaikissa peleissä ja urheilulajeissa. Kun häneltä sitten kysyttiin mitä hän haluaisi, hän teki vain yhden yksinkertaisen pyynnön. "Haluaisin laatikon Tampax tampooneja." Isä järkyttyi, "Mihin ihmeessä sinä haluat paketin tampooneja?" hän vaati vihaisesti selitystä. Poika rassu, tietämättä sanoneensa jotain väärin, vastasi, "Tampax tampooneilla voit uida, hiihtää, hypätä laskuvarjolla, ratsastaa hevosella ja harrastaa mitä tahansa urheilua."
Tämä humoristinen tarina esittää vakavan aiheen. Mainosten lupaukset voivat vaikuttaa meidän materiaalisiin haluihin. Mitä naiivimpia olemme, sitä tehokkaampia mainokset ovat. Mainosten väittämät ovat usein harhaanjohtavia tai totuuden liioitteluja. Mikään muu tuote ei väärinkäytä totuutta enemmän kuin savukkeet ja niiden mainonta ja markkinointi.
Aivan kuten pieni poika meidän tarinassamme odotti suuria asioita tästä mahtavasta tuntemattomasta tuotteesta, tupakoitsijat luottavat suuresti niihin henkisiin etuihin joita tämä rikkaruohon tuottaman savun henkeen vetäminen tuo. Totuuden kertominen tupakoitsijalle hänen tupakoistaan silloin kun hän on vielä tupakoijan mielentilassa johtaa kieltotilaan ja puolustukseen. Hän ei voi uskoa että hänen savukkeensa, hänen ystävänsä ja liittolaisensa, loukkaisivat häntä millään tavalla. Ne auttavat häntä vammojen yli, ne auttavat häntä nauttimaan elämästä täysillä. Ajattele mitä kaikkea hän tekee tupakoidensa kanssa. Hän herää aamulla niitten kanssa, työskentelee, leikkii, syö ja juo, menee vessaan, lukee lehden, katsoo televisiota, keskustelee ystäviensä kanssa ja ne ovat hänen mielessään jopa seksin aikana. Jos joku henkilö roikkuisi hänen ympärillään noin paljon, se saisi hänet hulluksi. Mutta eivät hänen ystävälliset kaverinsa tupakat - ne voimistavat kaikkea. Jopa mainokset sanovat niin.
Mainokset todellakin sanovat näin, mutta nämä väittämät eivät ole totta. Hän ei polta kaikkien näiden toimien aikana koska hän haluaa vaan siksi että hänen täytyy. Tupakoitsijat ovat huumeriippuvaisia. He eivät voi nauttia luonnollisista nautinnoista, riippumata siitä miten hyviä ne ovat, ennenkuin heidän veren nikotiinipitoisuus on nostettu oikealle tasolle. Tämä tuote ohjaa ja hallitsee heitä. Savukkeet eivät ole ystäviä, ne ovat keljuja tuttavia. Kun kerran pääset eroon niistä, pysy erossa. Niin, ne saattavat kutsua sinua ja mainokset saattavat iskeä sinuun. Mutta sinä tiedät totuuden tupakoista. Älä anna kenenkään tupakoitsijan joka tuntee olonsa alempiarvoiseksi tai vähäpätöiseksi, tai tupakkayhtiötä tai mainostoimistoa joka haluaa ylläpitää mahtavaa omaisuuttaan sinun elämäsi kustannuksella vakuuttaa sinua muulla tavalla. Elämä on pidempää tupakoimattomana ja elämä on parempaa tupakoimattomana. Mieti tätä kun joko ulkoiset tai sisäiset voimat kutsuvat sinua. Muista tämä ja - Älä koskaan ota henkostakaan.
Isä piti tästä ja nyt hänellä olisi muutamia vaihtoehtoja. Seuraavaksi hän kysyi samaa asiaa nuoremmalta pojaltaan joka oli vasta kahdeksanvuotias. Poika kadehti vanhempaa veljeään joka oli niin hyvä kaikissa peleissä ja urheilulajeissa. Kun häneltä sitten kysyttiin mitä hän haluaisi, hän teki vain yhden yksinkertaisen pyynnön. "Haluaisin laatikon Tampax tampooneja." Isä järkyttyi, "Mihin ihmeessä sinä haluat paketin tampooneja?" hän vaati vihaisesti selitystä. Poika rassu, tietämättä sanoneensa jotain väärin, vastasi, "Tampax tampooneilla voit uida, hiihtää, hypätä laskuvarjolla, ratsastaa hevosella ja harrastaa mitä tahansa urheilua."
Tämä humoristinen tarina esittää vakavan aiheen. Mainosten lupaukset voivat vaikuttaa meidän materiaalisiin haluihin. Mitä naiivimpia olemme, sitä tehokkaampia mainokset ovat. Mainosten väittämät ovat usein harhaanjohtavia tai totuuden liioitteluja. Mikään muu tuote ei väärinkäytä totuutta enemmän kuin savukkeet ja niiden mainonta ja markkinointi.
Aivan kuten pieni poika meidän tarinassamme odotti suuria asioita tästä mahtavasta tuntemattomasta tuotteesta, tupakoitsijat luottavat suuresti niihin henkisiin etuihin joita tämä rikkaruohon tuottaman savun henkeen vetäminen tuo. Totuuden kertominen tupakoitsijalle hänen tupakoistaan silloin kun hän on vielä tupakoijan mielentilassa johtaa kieltotilaan ja puolustukseen. Hän ei voi uskoa että hänen savukkeensa, hänen ystävänsä ja liittolaisensa, loukkaisivat häntä millään tavalla. Ne auttavat häntä vammojen yli, ne auttavat häntä nauttimaan elämästä täysillä. Ajattele mitä kaikkea hän tekee tupakoidensa kanssa. Hän herää aamulla niitten kanssa, työskentelee, leikkii, syö ja juo, menee vessaan, lukee lehden, katsoo televisiota, keskustelee ystäviensä kanssa ja ne ovat hänen mielessään jopa seksin aikana. Jos joku henkilö roikkuisi hänen ympärillään noin paljon, se saisi hänet hulluksi. Mutta eivät hänen ystävälliset kaverinsa tupakat - ne voimistavat kaikkea. Jopa mainokset sanovat niin.
Mainokset todellakin sanovat näin, mutta nämä väittämät eivät ole totta. Hän ei polta kaikkien näiden toimien aikana koska hän haluaa vaan siksi että hänen täytyy. Tupakoitsijat ovat huumeriippuvaisia. He eivät voi nauttia luonnollisista nautinnoista, riippumata siitä miten hyviä ne ovat, ennenkuin heidän veren nikotiinipitoisuus on nostettu oikealle tasolle. Tämä tuote ohjaa ja hallitsee heitä. Savukkeet eivät ole ystäviä, ne ovat keljuja tuttavia. Kun kerran pääset eroon niistä, pysy erossa. Niin, ne saattavat kutsua sinua ja mainokset saattavat iskeä sinuun. Mutta sinä tiedät totuuden tupakoista. Älä anna kenenkään tupakoitsijan joka tuntee olonsa alempiarvoiseksi tai vähäpätöiseksi, tai tupakkayhtiötä tai mainostoimistoa joka haluaa ylläpitää mahtavaa omaisuuttaan sinun elämäsi kustannuksella vakuuttaa sinua muulla tavalla. Elämä on pidempää tupakoimattomana ja elämä on parempaa tupakoimattomana. Mieti tätä kun joko ulkoiset tai sisäiset voimat kutsuvat sinua. Muista tämä ja - Älä koskaan ota henkostakaan.
Mitä voimme tehdä pysäyttääksemme teinitupakoitsijoiden määrän kasvun? ("What Can We Do to Stop the Rise of Teen Smoking?") 8.4.2005
Kauan aikaa ennenkuin aloitin opettamisen tupakoinninlopettamisklinikoilla, olin töissä American Cancer Societyssä. Toimenani oli kehittää ja järjestää tupakoinnin ehkäisyohjelmia jotka oli suunnattu ala- ja yläasteella, lukioihin ja ylemmille asteille. Minulla oli paljon töitä, puhuin yli 60000 lapselle vuodesta 1972 vuoteen 1978 asti jolloin aloin opettaa näillä klinikoilla. Tänä aikana tupakoitsijoiden määrät poikien keskuudessa alkoivat laskea ja tyttöjenkin tasaantua. Vaikutti siltä että viesti tupakoinnin vaaroista sekä sen tärkeys ettei aloita tupakointia, joka voi johtaa elinikäiseen riippuvuuteen alkoi saavuttaa sen ajan lapsia.
Valitettavasti, kuten viimeaikana eri medioissa on osoitettu, elämme jälleen aikoja jolloin tupakoinnin suosio ja houkutus on kasvamassa lapsien keskuudessa. Vaikka meillä on nykyään parempi ymmärtämys nikotiiniriippuvuudesta, se viesti ei joko saavuta nuorisoa tai he eivät ymmärrä sitä. Se ettei ymmärrä nikotiiniriippuvuutta on vaarallista ja johtaa siihen mitä pidetään joidenkin lasten ja aikuisten mielestä harmittomana ja luonnollisena kokeiluna ja kasvamisena. Nikotiinin kokeilua ei tulisi pitää harmittomana tai kasvamisrituaalina.
Nikotiini on yksi eniten riippuvuutta aiheuttava aine jonka ihmiset tietävät. Yli 80% lapsista jotka kokeilevat nikotiinia aloittavat säännöllisen käytön, joista monet käyvät läpi yliannostus ja vieroitusoireita ensimmäisen kuukauden aikana ensimmäisen tupakan jälkeen. Tämän tärkeyttä ei tule vähätellä. Nämä ovat riippuvuuden indikaatioita. Potentiaalisesti nikotiini voi orjuuttaa yli 80% sen käyttäjistä. Vertailuna alkoholiin, se voi orjuuttaa noin 10% käyttäjistään. Kertoimet ovat lapsia vastaan jos he aloittavat tupakoinnin, ja jos viimeaikaiset suuntaukset jatkuvat, kaikkien lasten, jopa sinun lapsesi mahdollisuudet aloittaa tupakointi ovat kasvavat.
Vaikka et ehkä voikaan muuttaa kansallisia tilastoja, uskon että kuka tahansa jolla on omia lapsia tai lastenlapsia, tai ystäviä ja muita perheenjäseniä joilla on lapsia, tekisi kaiken mihin hänellä on mahdollisuus parantaakseen näiden lasten mahdollisuuksia jotta he eivät joutuisi muihin tupakointitilastoihin.
Sinä olit siellä kerran. Ymmärrät miten aikainen kokeilu voi johtaa riippuvuuteen. Riippuvuuteen joka on saanut sinun itsesi kärsimään tupakoinnin aiheuttamista fyysisestä hävityksestä. Riippuvuus, joka on saattanut aiheuttaa sinulle vaikeuksia kun yritit päästä siitä eroon. Riippuvuus, jonka olet saattanut nähdä vievän sinulta ystäviä tai perheenjäseniä ennenaikaisesti joko heidän sairauteen tai kuolemaan. Olet ollut kummallakin puolella ja tiedät kuinka vaikeaa oli päästä eroon tupakasta elämässäsi samoinkuin miten vaikeaa on pitää ne ulkopuolella. Meidän täytyy auttaa selvittää nikotiinin riippuvuutta aiheuttava luonne, kerrata ne tupakan yleiset vaarat ja tarjota joitakin ratkaisuja selvitä tupakoinnin aloittamiseen johtavista ympäristön paineista joihin lapset joutuvat. Jos toimit lasten parissa kouluissa, ym. nosta esiin se että lapsia opetettaisiin kertomalla totuus tupakoinnista ja riippuvuudesta.
Toivon että toimimalla yhdessä, voimme positiivisesti vaikuttaa lastemme tulevaisuuteen. Ja älä unohda, myös sinunkin tulevaisuutesi muodostuu edelleen päivä kerrallaan. Pysyäksesi tulevaisuudessa onnellisempana ja terveempänä eläen savutonta elämää, muista - Älä koskaan ota henkostakaan.
Valitettavasti, kuten viimeaikana eri medioissa on osoitettu, elämme jälleen aikoja jolloin tupakoinnin suosio ja houkutus on kasvamassa lapsien keskuudessa. Vaikka meillä on nykyään parempi ymmärtämys nikotiiniriippuvuudesta, se viesti ei joko saavuta nuorisoa tai he eivät ymmärrä sitä. Se ettei ymmärrä nikotiiniriippuvuutta on vaarallista ja johtaa siihen mitä pidetään joidenkin lasten ja aikuisten mielestä harmittomana ja luonnollisena kokeiluna ja kasvamisena. Nikotiinin kokeilua ei tulisi pitää harmittomana tai kasvamisrituaalina.
Nikotiini on yksi eniten riippuvuutta aiheuttava aine jonka ihmiset tietävät. Yli 80% lapsista jotka kokeilevat nikotiinia aloittavat säännöllisen käytön, joista monet käyvät läpi yliannostus ja vieroitusoireita ensimmäisen kuukauden aikana ensimmäisen tupakan jälkeen. Tämän tärkeyttä ei tule vähätellä. Nämä ovat riippuvuuden indikaatioita. Potentiaalisesti nikotiini voi orjuuttaa yli 80% sen käyttäjistä. Vertailuna alkoholiin, se voi orjuuttaa noin 10% käyttäjistään. Kertoimet ovat lapsia vastaan jos he aloittavat tupakoinnin, ja jos viimeaikaiset suuntaukset jatkuvat, kaikkien lasten, jopa sinun lapsesi mahdollisuudet aloittaa tupakointi ovat kasvavat.
Vaikka et ehkä voikaan muuttaa kansallisia tilastoja, uskon että kuka tahansa jolla on omia lapsia tai lastenlapsia, tai ystäviä ja muita perheenjäseniä joilla on lapsia, tekisi kaiken mihin hänellä on mahdollisuus parantaakseen näiden lasten mahdollisuuksia jotta he eivät joutuisi muihin tupakointitilastoihin.
Sinä olit siellä kerran. Ymmärrät miten aikainen kokeilu voi johtaa riippuvuuteen. Riippuvuuteen joka on saanut sinun itsesi kärsimään tupakoinnin aiheuttamista fyysisestä hävityksestä. Riippuvuus, joka on saattanut aiheuttaa sinulle vaikeuksia kun yritit päästä siitä eroon. Riippuvuus, jonka olet saattanut nähdä vievän sinulta ystäviä tai perheenjäseniä ennenaikaisesti joko heidän sairauteen tai kuolemaan. Olet ollut kummallakin puolella ja tiedät kuinka vaikeaa oli päästä eroon tupakasta elämässäsi samoinkuin miten vaikeaa on pitää ne ulkopuolella. Meidän täytyy auttaa selvittää nikotiinin riippuvuutta aiheuttava luonne, kerrata ne tupakan yleiset vaarat ja tarjota joitakin ratkaisuja selvitä tupakoinnin aloittamiseen johtavista ympäristön paineista joihin lapset joutuvat. Jos toimit lasten parissa kouluissa, ym. nosta esiin se että lapsia opetettaisiin kertomalla totuus tupakoinnista ja riippuvuudesta.
Toivon että toimimalla yhdessä, voimme positiivisesti vaikuttaa lastemme tulevaisuuteen. Ja älä unohda, myös sinunkin tulevaisuutesi muodostuu edelleen päivä kerrallaan. Pysyäksesi tulevaisuudessa onnellisempana ja terveempänä eläen savutonta elämää, muista - Älä koskaan ota henkostakaan.
maanantai 27. marraskuuta 2006
Lopetan kun olen laihtunut ("After I Lose Weight I Will Quit Smoking") 3.3.2005
"Lopetan kun olen laihtunut." Tupakoitsijat saattavat usein käyttää ylipainoaan tekosyynä tupakoinnin jatkamiseen. Hän saattaa luulla että looginen järjestys hoitaa nämä ongelmat on se että ensin hän laihtuu ja sitten lopettaa tupakoinnin. Mutta lopulta tämä lähestymistapa on useimmiten pettymystä aiheuttava.
Sillä vaikka tupakoitsija saattaakin laihtua, se tapahtuu hyvin todennäköisesti sen seurauksena että hän on lisännyt tupakointiaan. Tupakat voivat vähentää ruokahalua. Kun hän sitten yrittää lopettaa tupakanpolton, hän luultavasti syö enemmän päästäkseen eroon tupakanhimostaan. Jälleen kerran hän lihoaa aikaisempaan painoonsa, ja lannistuneena luultavasti sortuu takaisin tupakoihinsa. Ja sitten hän on taas tilanteessa mistä aloittikin - ylipainoisena ja tupakoivana.
Jos tupakoitsijan tavoitteena on lopettaa, pysyä erossa tupakoista ja pysyvästi laihtua, hänen täytyy onnistua yhdessä näistä käyttämättä toista ikäänkuin kävelykeppinä. Tämä ei tarkoita sitä että tupakoitsijan pitää lopettaa tupakointi ja aloittaa dieetti samanaikaisesti. Vaikka se ei olekaan mahdotonta, laihdutuskuurille ryhtyminen on vaikeaa monille tupakoitsijoille samanaikaisesti kuin lopetus.
Johtuen verensokerin laskusta joka seuraa tupakoinninlopetusta, halu napostella makeita ruokia on jatkuvaa. Myös se että tupakointi ei toimi ruokailun lopettamisen vinkkinä, tupakoitsija saattaa jatkaa syömistä kauan sen jälkeen kun jälkiruokakin on tarjottu. Mutta jos tupakoitsija haluaa hallita painoaan lopettamisen aikana, hänen täytyy hallita syömisen halua tai syödä matalakalorisia vaihtoehtoja lopettamisen alun aikana.
Mutta entinen tupakoitsija saattaa ajatella että on parempi hoitaa yksi ongelma kerrallaan. Hän saattaa hemmotella itseään lempiruoallaan ajatellen tekevänsä sitä vain viikon ajan. Kakut, keksit, perunalastut ja monia muita pikkusyötäviä käytetään. Samalla saatetaan kehittää mahdollisesti pitkäaikainen ja tuhoava syömätapa. Mitä hän ajattelikin jatkavansa vain muutaman päivän ajan, muuttuukin viikoiksi ja jopa kuukausiksi. Painonnousu on tällöin selvääkin selvempää. Ex tupakoitsija joko sortuu tupakkaan lannistuneena tai jatkaa syömistä kunnes hän ottaa askeleen vapautuakseen tästä ylensyönnistä.
Toisaalta, jos ex-tupakoitsija huomioi tämän ruoka-asian lopetuksen alkuvaiheessa, pitkäaikaiset painoongelmat voidaan välttää. Jotta makeanhimo voidaan välttää, lopettajan tulisi juoda paljon hedelmämehuja kolmen ensimmäisen lopettamispäivän aikana. Tämä auttaa verensokeripitoisuuden tasapainottamiseen ja tasoittaa verensokerin laskua ja samalla estää joidenkin vieroitusoireiden ilmentymisen. Myös mehujen happamuus saattaa kiihdyttää nikotiinin hajoamista, samalla myös lyhentää fyysisten vieroitusoireiden kestoa.
Porkkanoiden ja sellerin syöminen on myös hyvä vaihtoehto muutamalle ensimmäiselle päivälle. Näitä voidaan suositella sillä ne ovat matala kalorisia ja suurimmaksi osaksi eivät aiheuta mitää tapoja. Muutaman viikon päästä, ex-tupakoitsija väsyy näihin vihanneksiin ja luopuu niistä. Hän on lopettanut tupakoinnin ilman ruoan käyttöä kävelykeppinä.
Tupakoinnista erossa pysyminen on elämänpituinen sitoutuminen. Tärkein askel minä voit ottaa varmistaaksesi onnistumisen tässä tavoitteessa on se että ajattelet positiivisesti siitä ettet tupakoi. Älä kehitä negatiivista vaihtoehtoiskäyttäytymistä joka saattaa johtaa toiseen ongelmaan. Tämä saattaa aiheuttaa sen että positiivinen ajattelu tupakoimattomuuteen on mahdotonta ja se taas saattaa johtaa sortumiseen.
Jos olet jo lihonnut lopettamisen jälkeen, yritä korjata ongelma. Sitten myös sinä nautit saavutuksistasi. Et ole ainoastaan lopettanut tupakointia, vaan olet tehnyt sen riippumatta muista mahdollisista tuhoavista kävelykepeistä. Hallitset todellakin elämääsi. Pysyäksesi hallinnassa, seuraa ruokavaliotasi ja - Älä koskaan ota henkostakaan.
Sillä vaikka tupakoitsija saattaakin laihtua, se tapahtuu hyvin todennäköisesti sen seurauksena että hän on lisännyt tupakointiaan. Tupakat voivat vähentää ruokahalua. Kun hän sitten yrittää lopettaa tupakanpolton, hän luultavasti syö enemmän päästäkseen eroon tupakanhimostaan. Jälleen kerran hän lihoaa aikaisempaan painoonsa, ja lannistuneena luultavasti sortuu takaisin tupakoihinsa. Ja sitten hän on taas tilanteessa mistä aloittikin - ylipainoisena ja tupakoivana.
Jos tupakoitsijan tavoitteena on lopettaa, pysyä erossa tupakoista ja pysyvästi laihtua, hänen täytyy onnistua yhdessä näistä käyttämättä toista ikäänkuin kävelykeppinä. Tämä ei tarkoita sitä että tupakoitsijan pitää lopettaa tupakointi ja aloittaa dieetti samanaikaisesti. Vaikka se ei olekaan mahdotonta, laihdutuskuurille ryhtyminen on vaikeaa monille tupakoitsijoille samanaikaisesti kuin lopetus.
Johtuen verensokerin laskusta joka seuraa tupakoinninlopetusta, halu napostella makeita ruokia on jatkuvaa. Myös se että tupakointi ei toimi ruokailun lopettamisen vinkkinä, tupakoitsija saattaa jatkaa syömistä kauan sen jälkeen kun jälkiruokakin on tarjottu. Mutta jos tupakoitsija haluaa hallita painoaan lopettamisen aikana, hänen täytyy hallita syömisen halua tai syödä matalakalorisia vaihtoehtoja lopettamisen alun aikana.
Mutta entinen tupakoitsija saattaa ajatella että on parempi hoitaa yksi ongelma kerrallaan. Hän saattaa hemmotella itseään lempiruoallaan ajatellen tekevänsä sitä vain viikon ajan. Kakut, keksit, perunalastut ja monia muita pikkusyötäviä käytetään. Samalla saatetaan kehittää mahdollisesti pitkäaikainen ja tuhoava syömätapa. Mitä hän ajattelikin jatkavansa vain muutaman päivän ajan, muuttuukin viikoiksi ja jopa kuukausiksi. Painonnousu on tällöin selvääkin selvempää. Ex tupakoitsija joko sortuu tupakkaan lannistuneena tai jatkaa syömistä kunnes hän ottaa askeleen vapautuakseen tästä ylensyönnistä.
Toisaalta, jos ex-tupakoitsija huomioi tämän ruoka-asian lopetuksen alkuvaiheessa, pitkäaikaiset painoongelmat voidaan välttää. Jotta makeanhimo voidaan välttää, lopettajan tulisi juoda paljon hedelmämehuja kolmen ensimmäisen lopettamispäivän aikana. Tämä auttaa verensokeripitoisuuden tasapainottamiseen ja tasoittaa verensokerin laskua ja samalla estää joidenkin vieroitusoireiden ilmentymisen. Myös mehujen happamuus saattaa kiihdyttää nikotiinin hajoamista, samalla myös lyhentää fyysisten vieroitusoireiden kestoa.
Porkkanoiden ja sellerin syöminen on myös hyvä vaihtoehto muutamalle ensimmäiselle päivälle. Näitä voidaan suositella sillä ne ovat matala kalorisia ja suurimmaksi osaksi eivät aiheuta mitää tapoja. Muutaman viikon päästä, ex-tupakoitsija väsyy näihin vihanneksiin ja luopuu niistä. Hän on lopettanut tupakoinnin ilman ruoan käyttöä kävelykeppinä.
Tupakoinnista erossa pysyminen on elämänpituinen sitoutuminen. Tärkein askel minä voit ottaa varmistaaksesi onnistumisen tässä tavoitteessa on se että ajattelet positiivisesti siitä ettet tupakoi. Älä kehitä negatiivista vaihtoehtoiskäyttäytymistä joka saattaa johtaa toiseen ongelmaan. Tämä saattaa aiheuttaa sen että positiivinen ajattelu tupakoimattomuuteen on mahdotonta ja se taas saattaa johtaa sortumiseen.
Jos olet jo lihonnut lopettamisen jälkeen, yritä korjata ongelma. Sitten myös sinä nautit saavutuksistasi. Et ole ainoastaan lopettanut tupakointia, vaan olet tehnyt sen riippumatta muista mahdollisista tuhoavista kävelykepeistä. Hallitset todellakin elämääsi. Pysyäksesi hallinnassa, seuraa ruokavaliotasi ja - Älä koskaan ota henkostakaan.
Olen mielummin hieman ylipainoinen ja tupakoimaton kuin alipainoinen ja kuollut. ("I would rather be a little overweight and not smoking than underwei
Tämän ajatuksia herättävän mielipiteen esitti eräs keskusteluun osallistunut henkilö sen jälkeen kun oli lihonut viisi kiloa tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Vaikka lihoaminen ei olekaan väistämätöntä, monet ihmiset todellakin lihoavat tupakoinninlopettamisen jälkeen. Syy tähän on helppo selittää - he syövät enemmän.
Ihmiset syövät enemmän lopettamisen jälkeen muutamasta syystä johtuen. Ruoasta usein nautitaan enemmän koska ex-tupakoitsijan parantuneet aistit saavat sen tuoksumaan ja maistumaan paremmalta. Joillakin tupakat vähentävät ruokahalua. Toiset taas käyttävät tupakoita ikäänkuin vinkkinä siitä että ruokailu on päättynyt. Nyt kun heillä ei enää ole tupakkaa, he eivät tiedä milloin on aika lopettaa syöminen. Sosiaaliset tilanteet ruoan kanssa olivat helppoja tupakoitsijoille. Kun tupakoitsija lopetti ruokailun, hän istui alas ja poltti tupakkaa kun keskusteli muiden kanssa ruokapöydässä. Ilman tupakoita, hän tuntee olonsa kiusaantuneeksi pelkästä istumisesta, joten hän vain usein tilaa lisää kahvia ja jälkiruokaa jotta se riittää keskustelun loppuun saakka. Kaikki nämä erilaiset käytöstavat lisäävät yhtä tulosta -- niitä ylimääräisiä kaloreita joita tulee syötyä -- jotka taas johtavat lihoamiseen.
Painonnousu voi olla erittäin vaarallista entiselle tupakoitsijalle, mutta ei kuitenkaan sen sydämelle aiheuttaman rasituksen vuoksi. Keskimääräisen tupakoitsijan tulisi lihota melkein 40 kiloa aiheuttaakseen sydämelleen samanlaisen rasituksen kuin mitä aiheuttaa hänen polttamansa yksi tupakka-aski päivässä. Sittenkin, tuo ylimääräinen paino ei aiheuttaisi keuhkojen tuhoutumista, syöpäriskiä tai monia muita tupakoinnin seurauksia. Todellinen vaara ylimääräisessä painossa entiselle tupakoitsijalle on siinä että ex-tupakoitsija saattaa käyttää sitä tekosyynä palata tupakoijaksi. He ajattelevat että jos he aloittavat jälleen tupakoinnin, he automaattisesti laihtuvat. He tulevat kokemaan epämiellyttävän yllätyksen, monet jatkavat tupakointia ja kertyneet kilot pysyvät edelleen.
Eräs osallistuja kertoi että kolmen kuukauden savuttomuuden jälkeen hän oli lihonut 7 kiloa. Hänen lääkärinsä kertoi hänelle että hänen tulisi laihtua. Hän sanoi että jos hänen täytyisi, niin polttaisi vain yksi tai kaksi savuketta päivässä. Jos hänen lääkärinsä olisi ymmärtänyt tupakan aiheuttaman riippuvuuden voiman, hän ei olisi koskaan antanut hänelle tälläisiä ohjeita. Sillä heti kun hän oli polttanut muutaman tupakan, hän alkoi jälleen polttaa yli kolme askia päivässä. Ylimääräinen paino joka hänelle oli kertynyt ei hävinnyt minnekään. Kun hänen lääkärinsä tajusi että hän oli jatkanut tupakointia, hän jälleen varoitti että oli ehdotonta että hän lopetti tupakoinnin. Hänen tilassaan tupakointi oli erittäin vaarallista. Joten jälleen hänen piti sekä päästä eroon seitsemästä kilosta että myös kärsiä tupakoinnin lopettamisen aiheuttamat vieroitusoireet.
Tupakoitsija, entiset tupakoitsija tai ei koskaan tupakoitsijat voivat kaikki laihtua samalla tavalla. Kolme tapaa laihtua on vähentää syötyjen kalorien määrää, lisätä aktiviteettia jotka kuluttavat kaloreita, tai sitten näiden kahden tavan yhdistelmä. Vaikka laihduttaminen saattaa olla hankalampaa joillekin heti tupakoinninlopettamisen jälkeen, se on mahdollista, ja monella tapaa ex-tupakoitsijalla on etuja tupakoitsijoihin verrattuna painonhallintaan.
Selvin etu tulee siitä että tupakoimattomuus antaa henkilön tehdä enemmän fyysisiä harjoituksia jotka polttavat samalla rasvaa. Tupakoitsijalle taas harjoitus on väsyttävää, kivuliasta ja joillekin jopa ihan mahdotonta. Mutta hengityksen parantuminen tupakoinninlopettamisen seurauksena voi johtaa siihen että harjoittelusta tulee jatkuva rutiini elämäntapaan. Ja vaikka laihduttaminen voi olla aluksi vaikeaa, ex-tupakoitsijoiden tulee ymmärtää että jos heillä on voimaa päästä eroon tupakoista, he voivat myös vähentää sitä ruokamäärää jota he syövät. Kysymys on vain saman päättäväisyyden käyttämisestä kuin tupakoinninlopettamisessakin.
Joten ensi kerralla kun katsot itseäsi peilistä tai astut vaa'alle ja tunnet että olet onneton painostasi, ala ottamaan järkeviä askeleita kohden tavoitettasi. Ryhdy aktiiviseksi, syö vähäkalorista ravinnerikasta ruokaa ja taputa itseäsi selkään jälleen kun otit elämäsi omaan haltuusi. Et ainoastaan laihdu, näytä ja tunne oloasi paremmaksi, mutta olet tehnyt sen kaiken ilman tupakoita. Sillä tietämyksellä sinun pitäisi olla erittäin ylpeä. Syö säännöllisesti, harjoittele ja - ÄLÄ KOSKAAN OTA HENKOSTAKAAN.
Ihmiset syövät enemmän lopettamisen jälkeen muutamasta syystä johtuen. Ruoasta usein nautitaan enemmän koska ex-tupakoitsijan parantuneet aistit saavat sen tuoksumaan ja maistumaan paremmalta. Joillakin tupakat vähentävät ruokahalua. Toiset taas käyttävät tupakoita ikäänkuin vinkkinä siitä että ruokailu on päättynyt. Nyt kun heillä ei enää ole tupakkaa, he eivät tiedä milloin on aika lopettaa syöminen. Sosiaaliset tilanteet ruoan kanssa olivat helppoja tupakoitsijoille. Kun tupakoitsija lopetti ruokailun, hän istui alas ja poltti tupakkaa kun keskusteli muiden kanssa ruokapöydässä. Ilman tupakoita, hän tuntee olonsa kiusaantuneeksi pelkästä istumisesta, joten hän vain usein tilaa lisää kahvia ja jälkiruokaa jotta se riittää keskustelun loppuun saakka. Kaikki nämä erilaiset käytöstavat lisäävät yhtä tulosta -- niitä ylimääräisiä kaloreita joita tulee syötyä -- jotka taas johtavat lihoamiseen.
Painonnousu voi olla erittäin vaarallista entiselle tupakoitsijalle, mutta ei kuitenkaan sen sydämelle aiheuttaman rasituksen vuoksi. Keskimääräisen tupakoitsijan tulisi lihota melkein 40 kiloa aiheuttaakseen sydämelleen samanlaisen rasituksen kuin mitä aiheuttaa hänen polttamansa yksi tupakka-aski päivässä. Sittenkin, tuo ylimääräinen paino ei aiheuttaisi keuhkojen tuhoutumista, syöpäriskiä tai monia muita tupakoinnin seurauksia. Todellinen vaara ylimääräisessä painossa entiselle tupakoitsijalle on siinä että ex-tupakoitsija saattaa käyttää sitä tekosyynä palata tupakoijaksi. He ajattelevat että jos he aloittavat jälleen tupakoinnin, he automaattisesti laihtuvat. He tulevat kokemaan epämiellyttävän yllätyksen, monet jatkavat tupakointia ja kertyneet kilot pysyvät edelleen.
Eräs osallistuja kertoi että kolmen kuukauden savuttomuuden jälkeen hän oli lihonut 7 kiloa. Hänen lääkärinsä kertoi hänelle että hänen tulisi laihtua. Hän sanoi että jos hänen täytyisi, niin polttaisi vain yksi tai kaksi savuketta päivässä. Jos hänen lääkärinsä olisi ymmärtänyt tupakan aiheuttaman riippuvuuden voiman, hän ei olisi koskaan antanut hänelle tälläisiä ohjeita. Sillä heti kun hän oli polttanut muutaman tupakan, hän alkoi jälleen polttaa yli kolme askia päivässä. Ylimääräinen paino joka hänelle oli kertynyt ei hävinnyt minnekään. Kun hänen lääkärinsä tajusi että hän oli jatkanut tupakointia, hän jälleen varoitti että oli ehdotonta että hän lopetti tupakoinnin. Hänen tilassaan tupakointi oli erittäin vaarallista. Joten jälleen hänen piti sekä päästä eroon seitsemästä kilosta että myös kärsiä tupakoinnin lopettamisen aiheuttamat vieroitusoireet.
Tupakoitsija, entiset tupakoitsija tai ei koskaan tupakoitsijat voivat kaikki laihtua samalla tavalla. Kolme tapaa laihtua on vähentää syötyjen kalorien määrää, lisätä aktiviteettia jotka kuluttavat kaloreita, tai sitten näiden kahden tavan yhdistelmä. Vaikka laihduttaminen saattaa olla hankalampaa joillekin heti tupakoinninlopettamisen jälkeen, se on mahdollista, ja monella tapaa ex-tupakoitsijalla on etuja tupakoitsijoihin verrattuna painonhallintaan.
Selvin etu tulee siitä että tupakoimattomuus antaa henkilön tehdä enemmän fyysisiä harjoituksia jotka polttavat samalla rasvaa. Tupakoitsijalle taas harjoitus on väsyttävää, kivuliasta ja joillekin jopa ihan mahdotonta. Mutta hengityksen parantuminen tupakoinninlopettamisen seurauksena voi johtaa siihen että harjoittelusta tulee jatkuva rutiini elämäntapaan. Ja vaikka laihduttaminen voi olla aluksi vaikeaa, ex-tupakoitsijoiden tulee ymmärtää että jos heillä on voimaa päästä eroon tupakoista, he voivat myös vähentää sitä ruokamäärää jota he syövät. Kysymys on vain saman päättäväisyyden käyttämisestä kuin tupakoinninlopettamisessakin.
Joten ensi kerralla kun katsot itseäsi peilistä tai astut vaa'alle ja tunnet että olet onneton painostasi, ala ottamaan järkeviä askeleita kohden tavoitettasi. Ryhdy aktiiviseksi, syö vähäkalorista ravinnerikasta ruokaa ja taputa itseäsi selkään jälleen kun otit elämäsi omaan haltuusi. Et ainoastaan laihdu, näytä ja tunne oloasi paremmaksi, mutta olet tehnyt sen kaiken ilman tupakoita. Sillä tietämyksellä sinun pitäisi olla erittäin ylpeä. Syö säännöllisesti, harjoittele ja - ÄLÄ KOSKAAN OTA HENKOSTAKAAN.
Riippuvuuden laki ("The Law of Addiction") 11.2.2005
Tupakoitsijat ovat usein raivoissaan minulle, koska he uskovat että olen saanut heidät tupakoimaan uudelleen. Miksi he ajattelevat näin? No, minulla on paha tapani nostaa suuri numero aina siitä kun joku klinikan osallistuja ottaa yhden henkosen tai vain muutaman tupakan. Tupakoitsija tuntee että olen niin vakuuttava väittämissäni, että hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin täydellinen sortuminen. Hänen mielestään, pakotin hänet takaisin elinikäiseen riippuvuuteen joka vaikuttaa hänen terveyteensä ja lopulta maksaa hänelle elämänsä. Hän on vakuuttunut että jollen olisi nostanut asiasta niin kovaa meteliä, hän olisi vain polttanut sen yhden kerran, eikä olisi koskaan sortunut uudemman kerran. Miten voin nukkua yöni hyvin kun tiedän mitä olen tehnyt?
Nukun ihan hyvin, kiitos kysymästä. Näethän, en minä ole vastuussa näitten ihmisten sortumisesta tupakoimaan. He saavat ottaa täyden kunnian itselleen tupakoimaan ryhtymisestä. He sortuivat, koska rikkoivat yhtä tärkeintä nikotiiniriippuvuuden lain sääntöä - he ottivat henkosen. Tämä ei ole minun lakini. En ole asettumassa tuomariksi, lautamieheksi tai teloittajaksi. Fysiologisen riippuvuuden laki sanoo että huumeen antaminen siitä riippuvalle johtaa sen aineen riippuvuuden jatkumiseen tai uudelleen alkamiseen. En kirjoittanut lakia. En käytäntöönpane lakia. Minun tehtäväni on paljon yksinkertaisempi. Minä vain tulkitsen lakia. Se tarkoittaa sitä että henkosen otettuaan, tupakoitsija joko palaa takaisin jokapäiväiseen tupakointiinsa tai joutuu jälleen läpikäymään lopettamisesta johtuvat vieroitusoireet. Useat eivät valitse vieroitusoireita.
Jokaisella klinikalla on muutamia osallistujia jotka ovat olleet polttamatta viimeisen vuoden tai jopa kauemmin. Kerran yksi osallistuja oli ollut polttamatta jo 24 vuotta ennenkuin hän sortui uudelleen. Hän ei ollut koskaan kuullut tälläisestä laista, joka sanoo että jopa 24 vuoden päästä, entinen tupakoitsija ei ole täysin vapaa riippuvuuden vankilastaan. Hän ei ymmärtänyt että sinä päivänä kun hän heitti pois "viimeisen" tupakkansa, hän pääsi "EHDONALAISELLE" loppuelämäkseen. Mutta lain ymmärtämättömyys ei ole anteeksiannettavaa - johtuen siitä miten fysiologisen luonnon lait määräytyvät. Mutta nykyoikeuskäsityksen mukaan tämä tuntuu julmalta ja epätavalliselta rangaistukselta. Mutta näin asiat vain ovat.
Vähän aikaa sitten sortuneen henkilön varmaan kannattaisi ottaa yhteyttä lakimieheensä mielummin kuin osallistua tupakoinninlopettamisklinikalle, ja käydä oikeutta oikeudestaan polttaa vain silloin tällöin kun häntä haluttaa. Ehkä hän voi huijata kerran, saada sympaattiset lautamiehet, tuomitaan syyttömänä, ja kävelee oikeussalista vapaana ja itsenäisenä henkilönä. Varmastikin hän pystyy osoittamaan oikeudessa viattomuutensa. Ja kun hän iloissaan kävelee ulos oikeudesta vapaana ja itsenäisenä ihmisenä, hänelle tuleekin hallitsematon tupakanhimo ja sitten hän sytyttää tupakan.
Älä etsi porsaanreikiä riippuvuuden laissa. Tuomitset vain itsesi takaisin tupakoimaan. Vaikka se saattaakin tuntua karkealta ja epäreilulta, useimmille, tupakointi on rikos jonka tuomio on kuolema. Älä yritä huijata järjestelmää - ÄLÄ KOSKAAN OTA HENKOSTAKAAN.
Nukun ihan hyvin, kiitos kysymästä. Näethän, en minä ole vastuussa näitten ihmisten sortumisesta tupakoimaan. He saavat ottaa täyden kunnian itselleen tupakoimaan ryhtymisestä. He sortuivat, koska rikkoivat yhtä tärkeintä nikotiiniriippuvuuden lain sääntöä - he ottivat henkosen. Tämä ei ole minun lakini. En ole asettumassa tuomariksi, lautamieheksi tai teloittajaksi. Fysiologisen riippuvuuden laki sanoo että huumeen antaminen siitä riippuvalle johtaa sen aineen riippuvuuden jatkumiseen tai uudelleen alkamiseen. En kirjoittanut lakia. En käytäntöönpane lakia. Minun tehtäväni on paljon yksinkertaisempi. Minä vain tulkitsen lakia. Se tarkoittaa sitä että henkosen otettuaan, tupakoitsija joko palaa takaisin jokapäiväiseen tupakointiinsa tai joutuu jälleen läpikäymään lopettamisesta johtuvat vieroitusoireet. Useat eivät valitse vieroitusoireita.
Jokaisella klinikalla on muutamia osallistujia jotka ovat olleet polttamatta viimeisen vuoden tai jopa kauemmin. Kerran yksi osallistuja oli ollut polttamatta jo 24 vuotta ennenkuin hän sortui uudelleen. Hän ei ollut koskaan kuullut tälläisestä laista, joka sanoo että jopa 24 vuoden päästä, entinen tupakoitsija ei ole täysin vapaa riippuvuuden vankilastaan. Hän ei ymmärtänyt että sinä päivänä kun hän heitti pois "viimeisen" tupakkansa, hän pääsi "EHDONALAISELLE" loppuelämäkseen. Mutta lain ymmärtämättömyys ei ole anteeksiannettavaa - johtuen siitä miten fysiologisen luonnon lait määräytyvät. Mutta nykyoikeuskäsityksen mukaan tämä tuntuu julmalta ja epätavalliselta rangaistukselta. Mutta näin asiat vain ovat.
Vähän aikaa sitten sortuneen henkilön varmaan kannattaisi ottaa yhteyttä lakimieheensä mielummin kuin osallistua tupakoinninlopettamisklinikalle, ja käydä oikeutta oikeudestaan polttaa vain silloin tällöin kun häntä haluttaa. Ehkä hän voi huijata kerran, saada sympaattiset lautamiehet, tuomitaan syyttömänä, ja kävelee oikeussalista vapaana ja itsenäisenä henkilönä. Varmastikin hän pystyy osoittamaan oikeudessa viattomuutensa. Ja kun hän iloissaan kävelee ulos oikeudesta vapaana ja itsenäisenä ihmisenä, hänelle tuleekin hallitsematon tupakanhimo ja sitten hän sytyttää tupakan.
Älä etsi porsaanreikiä riippuvuuden laissa. Tuomitset vain itsesi takaisin tupakoimaan. Vaikka se saattaakin tuntua karkealta ja epäreilulta, useimmille, tupakointi on rikos jonka tuomio on kuolema. Älä yritä huijata järjestelmää - ÄLÄ KOSKAAN OTA HENKOSTAKAAN.
Sanoit että oloni helpottuisi. Oloni on kuitenkin yhtä huono kuin sinä päivänä kun lopetin! ("You said it would get better. It's just as bad as the da
Jonkinaikaa sitten klinikan osallistuja tervehti minua tällä mukavan lämpimällä lauseella kun hän oli ollut kahdeksan päivää polttamatta. Kuten saatat muistaakin, selitän että jos tupakoitsija selviää kolmen ensimmäisen päivän ylitse tupakoimatta, fysiologinen riippuvuus alkaa hävitä ja kahden viikon kuluttua fysiologinen riippuvuus on kokonaan ohitse.
Vaikka me voimmekin tarkasti ennustaa fysiologista riippuvuutta, psykologinen (ts. henkinen) riippuvuus saattaa esiintyä milloin vain. On mahdollista että yllyke joka vaivasi tätä miestä oli yhtä kivulias kuin ne joita hänellä esiintyi viikkoa aiemmin. Ja vaikka yllyke saattoikin olla yhtä voimakas, se oli kuitenkin erilainen. Aiemmin tälläisen himon esiintyessä, hänellä ei ollut oikeasti mitään vaihtoehtoa sille miten tulisi toimia ja päästä siitä ylitse. Jos hän vain antaisi ajan kulua, himo menisi ohitse. Henkisiä yllykkeitä vastaan tämä ex-tupakoitsija voi toimia. Eroavaisuudet fysiologisen ja henkisen kivun välillä voidaan helposti esittää esimerkiksi analysoimalla tavallista hammassärkyä.
Mätänevä hammas saattaa aiheuttaa paljon kipua. Jos hammaslääkärisi selittää sinulle miksi hampaaseen sattuu, se ei oikeasti ratkaise tilannetta. Tiedät miksi siihen sattuu, mutta siihen yhä sattuu. Fyysisen kivun ymmärtäminen ei saa sitä häviämään.
Toisen seikan havainnollistamiseksi, sanotaan että menet hammaslääkäriin ja saat selville että sinulla on reikä hampaassasi. Hänen pitää porata ja laittaa siihen paikka. Poraus voi olla rankka kokemus. Kun se on ohitse, myös kipu häviää, mutta aina kun kuulet hammaslääkärin poran äänen vaikka vuosien päästä, se saa sinut säpsähtämään kivun ajatuksesta. Kun tajuat että reagoit vain poran ääneen, tiedät ettet ole vaarassa, ja rauhoitut. Pelon syyn ymmärtäminen lieventää levottomuutta ja siitä johtuvaa kipua.
Kaikki tupakanhimot joita esiintyy tänään johtuvat ehdollistetuista yllykkeistä. Olet tekemässä jotain tai kokemassa jotakin ensimmäistä kertaa tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Saatat olla menossa ravintolaan, häihin tai lentomatkalle. Saattaa olla että olet tavannut jonkun tietyn ihmisen tai olet paikassa missä olet aina ennen tupakoinut. Voi olla että kuulit jotakin tai haistoit jotakin tuttua. Hajuaisti on voimakas mekanismi laukaisemaan vanhoja tunteita.
Joten tänään, jos huomaat haluavasi tupakkaa, katsele ympärillesi ja mieti että miksi juuri nyt tällähetkellä ja tässä paikassa tupakka tuli mieleesi. Kun ymmärrät että himon laukaisi toimintasi johtuen tietystä merkityksettömästä tilanteesta, voit vain sanoa "ei" tupakalle ilman suurempia ongelmia. Sinun täytyy vain ymmärtää se mikä laukaisi himon. Halu menee ohitse. Seuraavan kerran kun törmäät samankaltaiseen tilanteeseen, et ehkä edes ajattele tupakkaa. Olet oppinut kohtaamaan jälleen uuden tilanteen tupakoinninlopettaneena.
Tupakoinnin lopettaminen on oppimiskokemus. Joka kerta kun voitat halun tupakoida, olet päässyt jälleen yhden tilanteen yli joka uhkaa tupakoimattomuuttasi. Ajan kuluessa, esteet loppuvat ja voit jatkaa elämääsi mukavasti onnellisempana ja terveempänä ihmisenä. Sinun pitää vain muistaa että älä koskaan ota henkostakaan.
Vaikka me voimmekin tarkasti ennustaa fysiologista riippuvuutta, psykologinen (ts. henkinen) riippuvuus saattaa esiintyä milloin vain. On mahdollista että yllyke joka vaivasi tätä miestä oli yhtä kivulias kuin ne joita hänellä esiintyi viikkoa aiemmin. Ja vaikka yllyke saattoikin olla yhtä voimakas, se oli kuitenkin erilainen. Aiemmin tälläisen himon esiintyessä, hänellä ei ollut oikeasti mitään vaihtoehtoa sille miten tulisi toimia ja päästä siitä ylitse. Jos hän vain antaisi ajan kulua, himo menisi ohitse. Henkisiä yllykkeitä vastaan tämä ex-tupakoitsija voi toimia. Eroavaisuudet fysiologisen ja henkisen kivun välillä voidaan helposti esittää esimerkiksi analysoimalla tavallista hammassärkyä.
Mätänevä hammas saattaa aiheuttaa paljon kipua. Jos hammaslääkärisi selittää sinulle miksi hampaaseen sattuu, se ei oikeasti ratkaise tilannetta. Tiedät miksi siihen sattuu, mutta siihen yhä sattuu. Fyysisen kivun ymmärtäminen ei saa sitä häviämään.
Toisen seikan havainnollistamiseksi, sanotaan että menet hammaslääkäriin ja saat selville että sinulla on reikä hampaassasi. Hänen pitää porata ja laittaa siihen paikka. Poraus voi olla rankka kokemus. Kun se on ohitse, myös kipu häviää, mutta aina kun kuulet hammaslääkärin poran äänen vaikka vuosien päästä, se saa sinut säpsähtämään kivun ajatuksesta. Kun tajuat että reagoit vain poran ääneen, tiedät ettet ole vaarassa, ja rauhoitut. Pelon syyn ymmärtäminen lieventää levottomuutta ja siitä johtuvaa kipua.
Kaikki tupakanhimot joita esiintyy tänään johtuvat ehdollistetuista yllykkeistä. Olet tekemässä jotain tai kokemassa jotakin ensimmäistä kertaa tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Saatat olla menossa ravintolaan, häihin tai lentomatkalle. Saattaa olla että olet tavannut jonkun tietyn ihmisen tai olet paikassa missä olet aina ennen tupakoinut. Voi olla että kuulit jotakin tai haistoit jotakin tuttua. Hajuaisti on voimakas mekanismi laukaisemaan vanhoja tunteita.
Joten tänään, jos huomaat haluavasi tupakkaa, katsele ympärillesi ja mieti että miksi juuri nyt tällähetkellä ja tässä paikassa tupakka tuli mieleesi. Kun ymmärrät että himon laukaisi toimintasi johtuen tietystä merkityksettömästä tilanteesta, voit vain sanoa "ei" tupakalle ilman suurempia ongelmia. Sinun täytyy vain ymmärtää se mikä laukaisi himon. Halu menee ohitse. Seuraavan kerran kun törmäät samankaltaiseen tilanteeseen, et ehkä edes ajattele tupakkaa. Olet oppinut kohtaamaan jälleen uuden tilanteen tupakoinninlopettaneena.
Tupakoinnin lopettaminen on oppimiskokemus. Joka kerta kun voitat halun tupakoida, olet päässyt jälleen yhden tilanteen yli joka uhkaa tupakoimattomuuttasi. Ajan kuluessa, esteet loppuvat ja voit jatkaa elämääsi mukavasti onnellisempana ja terveempänä ihmisenä. Sinun pitää vain muistaa että älä koskaan ota henkostakaan.
Aloitin jälleen tupakoinnin kun olin sairaalassa keuhkokuumeen takia ("I went back to smoking when I was in the hospital with pneumonia") 31.1.2005
Olin peloissani kuinka sairas oikeasti olinkaan, sekä erittäin kyllästynyt sairaalassa oloon. Olin ollut polttamatta noin kolme vuotta. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun olin todella sairas." Tämä surullinen kertomus kerrottiin minulle tupakanlopettamisklinikan toisena päivänä. Hän osallistui klinikalle nyt siksi että hänellä oli diagnosoitu keuhkonlaajentuma. Kysyin häneltä että oliko hänellä ollut laajentuma jo silloin kun hän oli ollut keuhkokuumeen takia sairaalassa. "No ei", hän vastasi, "Keuhkonlaajentuma on ollut minulla vasta noin muutaman vuoden." Sitten kysyin häneltä miten kauan aikaa sitten tuo sortuminen sairaalassa oli tapahtunut. Hän mietti hetken ja vastasi, "kaksikymmentäkaksi vuotta sitten."
Jotenkin, tämä mies ei nähnyt mitään poikkeavaa tässä kertomuksessa. Hänellä oli ollut ongelma ja hän oli uskonut että tupakointi auttaisi ratkaisemaan sen. Mutta puolueettomalle tarkkailijalle, nämä kaksi ongelma tulevat erittäin ilmeisiksi. Ensiksikin, jos tämä mies oli huolissaan keuhkokuumeen aiheuttamasta riskistä hänen terveydelleen, tupakointi olisi ollut viimeinen asia mitä tehdä. Tupakointi vain saa tämän sairauden kestämään pidempään ja saattaa johtaa vakavampiinkin lisätauteihin. Toiseksi, ja tässä tapauksessa vielä vakavampi ongelma on se että hänen tupakoimisensa johti pidempiaikaiseen ongelmaan. Hänestä tuli jälleen riippuvainen tupakkaan. Hänen ei täytynyt polttaa ainoastaan silloin kun hän oli kyllästynyt olemaan sairaalassa. Nyt hän oli polttanut 22 vuotta koska oli tehnyt tämän yhden erehdyksen. Sillävälin hän oli kehittänyt itselleen rampauttavan keuhkotaudin kaikista näistä tupakoista joita oli polttanut sortumisensa jälkeen. Kunnon hoidolla alkuperäinen keuhkokuume olisi hoidettu ja hänen hengityskykynsä olisi palautunut normaaliksi. Mutta koska hän oli tupakoinut, se oli aiheuttanut hänelle sairauden joka lopullisesti rampautti hänet. Vaikka hän lopettaisi nyt, hänen hengityskykynsä on rajoitettu hänen koko lopun elämänsä ajan.
Jälkikäteen ajateltuna, tämä oli korkea hinta maksettavaksi siitä ettei hänen tarvinnut "pelätä" tai olla kyllästyneenä muutaman päivän tai viikon aikana. Etenkin kun nämä kummatkin olisi ratkottu jo 22 vuotta sitten!
Tupakointi ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmaan. Useimmiten tupakointi johtaa vakavampaan tilanteeseen kuin se ongelma joka johtaa tupakkaan. Älä tee samaa virhettä kuin tämä mies teki. Kun huomaat kohtaavasi todellisen ongelman, tee töitä kovasti löytääksesi oikean ratkaisun. Jos se on todellakin ongelma jonka tupakointi auttaa ratkaisemaan, niin käyttäen hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, voit ratkaista sen tupakoimattomana. Pysymällä tupakoimattomana et ole ratkaissut ainoastaan yhtä ongelmaa vaan olet estänyt myös toisen paljon vakavamman tilanteen ilmenemisen. Olet onnistunut välttämään voimakkaan ja tappavan nikotiiniriippuvuuden vahvistamista. Jälleen sinun täytyy jossakin vaiheessa päästä toisen esteen yli joka uhkaa sinun tupakoimatonta minääsi. Ellet päätä polttaa yhtä paljon kuin ennenkin, tai jopa enemmänkin loppuelämäsi ajan, muista aina, älä koskaan ota henkostakaan.
Jotenkin, tämä mies ei nähnyt mitään poikkeavaa tässä kertomuksessa. Hänellä oli ollut ongelma ja hän oli uskonut että tupakointi auttaisi ratkaisemaan sen. Mutta puolueettomalle tarkkailijalle, nämä kaksi ongelma tulevat erittäin ilmeisiksi. Ensiksikin, jos tämä mies oli huolissaan keuhkokuumeen aiheuttamasta riskistä hänen terveydelleen, tupakointi olisi ollut viimeinen asia mitä tehdä. Tupakointi vain saa tämän sairauden kestämään pidempään ja saattaa johtaa vakavampiinkin lisätauteihin. Toiseksi, ja tässä tapauksessa vielä vakavampi ongelma on se että hänen tupakoimisensa johti pidempiaikaiseen ongelmaan. Hänestä tuli jälleen riippuvainen tupakkaan. Hänen ei täytynyt polttaa ainoastaan silloin kun hän oli kyllästynyt olemaan sairaalassa. Nyt hän oli polttanut 22 vuotta koska oli tehnyt tämän yhden erehdyksen. Sillävälin hän oli kehittänyt itselleen rampauttavan keuhkotaudin kaikista näistä tupakoista joita oli polttanut sortumisensa jälkeen. Kunnon hoidolla alkuperäinen keuhkokuume olisi hoidettu ja hänen hengityskykynsä olisi palautunut normaaliksi. Mutta koska hän oli tupakoinut, se oli aiheuttanut hänelle sairauden joka lopullisesti rampautti hänet. Vaikka hän lopettaisi nyt, hänen hengityskykynsä on rajoitettu hänen koko lopun elämänsä ajan.
Jälkikäteen ajateltuna, tämä oli korkea hinta maksettavaksi siitä ettei hänen tarvinnut "pelätä" tai olla kyllästyneenä muutaman päivän tai viikon aikana. Etenkin kun nämä kummatkin olisi ratkottu jo 22 vuotta sitten!
Tupakointi ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmaan. Useimmiten tupakointi johtaa vakavampaan tilanteeseen kuin se ongelma joka johtaa tupakkaan. Älä tee samaa virhettä kuin tämä mies teki. Kun huomaat kohtaavasi todellisen ongelman, tee töitä kovasti löytääksesi oikean ratkaisun. Jos se on todellakin ongelma jonka tupakointi auttaa ratkaisemaan, niin käyttäen hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, voit ratkaista sen tupakoimattomana. Pysymällä tupakoimattomana et ole ratkaissut ainoastaan yhtä ongelmaa vaan olet estänyt myös toisen paljon vakavamman tilanteen ilmenemisen. Olet onnistunut välttämään voimakkaan ja tappavan nikotiiniriippuvuuden vahvistamista. Jälleen sinun täytyy jossakin vaiheessa päästä toisen esteen yli joka uhkaa sinun tupakoimatonta minääsi. Ellet päätä polttaa yhtä paljon kuin ennenkin, tai jopa enemmänkin loppuelämäsi ajan, muista aina, älä koskaan ota henkostakaan.
Jos he koskaan löytävät parannuskeinoa keuhkosyöpään, aloitan taas tupakoinnin. ("If they ever cure lung cancer, I would go back to smoking.")
Tämän mielipiteen kuulen usein juuri lopettamisen aloittaneilta klinikalla käyviltä. Yllättäen useat jo pidemmänaikaa polttamatta olleet, saattavat yhä ajatella näin. Todennäköisesti, heidän alkuperäinen syy olla polttamatta oli pelko syövästä. Mutta kun he kerran ovat lopettaneet tupakoinnin, niin monet muut edut tulevat esille suurimmalle osalle tupakoinninlopettajista, joten tuon sairauden pelon ei tulisi olla ainoa motivaatio tupakoimattomuudelle.
Fyysiset ja fysiologiset edut tupakoimattomuudesta ovat suunnattomat ja palkitsevat. Useat tupakoinninlopettaneet hengittävät paremmin, ovat energisempiä ja kestävämpiä. Heidän verenkiertonsa paranee ja samoin kestävyys sydän ja verisuonitauteihin. Parantuneet hengityskykynsä ja verenkiertonsa takia tupakoinninlopettaneet voivat osallistua toimintoihin, joihin he eivät tupakoitsijoina pystyneet. Tupakoinninlopettaneet ovat tuottavampia, sekä kotona että töissä, jättäen heille enemmän aikaa nautinnollisiin virkistystoimintoihin. Ruoka tuoksuu ja maistuu paremmalta, saaden tupakoinninlopettaneen paremmin nauttimaan hienoista kulinaarisista makupaloista. Heistä tulee rauhallisempia, pystyvät selviytymään paremmin elämän vaatimuksista ja stressistä.
Esteettiset parannukset ovat dramaattiset. He tuoksuvat paremmilta ja jopa tupakoinninlopettaneet iho näyttää paremmalta. Monissa tupakoinninlopettaminen estää ennenaikaisen ryppyisyyden joka olisi tapahtunut jos he olisivat jatkaneet polttamista. He ovat enemmän sosiaalisesti hyväksyttyä tupakoinninlopettaneina. Heidän ei tarvitse enää huolestua siitä loukkaavatko he jotain tupakoimattomia ympärillään. He voivat mennä minne tahansa, milloin tahansa, huolehtimatta siitä milloin he saavat seuraavan nikotiiniannoksensa. Kohonneen omanarvontunnon ovat useat tupakoinninlopettaneet huomanneet. He eivät enää tuhlaa tuhansia euroja vuosittain tupakoihin. Heidän ei enää tarvitse pelätä polttavansa reikiä huonekaluihinsa, vaatteisiinsa tai autoihinsa. Heidän ei enää tarvitse pelätä aloittavansa tulipaloa joka tuhoaisi kaiken jonka he omistavat ja jopa heidät itsensä.
Viimeiseksi mutta ei mitenkään vähempiarvoisesti, he eliminoivat elintavastaan suurimman estettävän ennenaikaisen kuoleman tai rampauden aihettavan syyn. Miksi kukaan haluaisi uhrata tälläisiä ansioita jatkaakseen tupakointia? Vaikka he ovatkin vähentäneet riskiä sairastua yhteen tautiin, kaikki muut sairaudet ovat edelleen suurena uhkana tupakoitsijoille. Mikä pahinta, tupakointiin palaaminen tarkoittaa jälleen riippuvuuden uhriksi tuloa. Kaikki siihen liittyvät toiminnat palaavat jälleen kuvioon ylläpitääkseen veren nikotiinipitoisuuden tietyllä tasolla jottei vieroitusoireita synny. Heidän täytyy polttaa paikoissa missä se ei ole sallittua. Kun he kohtavat stressiä, heidän pitää polttaa jatkuvasti tunteakseen olonsa paremmaksi. "Parempi" tarkoittaa ihan yhtä huonoksi kuin alunperin sellainen joka ei tupakoi ja kohtaa saman stressitilanteen. He eivät voi enää mukavasti istua kahden tunnin elokuvaa paikallaan tai kokouksessa jossa on tupakointi kielletty. Jälleen kerran heitä pidetään heikkoina huono-onnisina jotka eivät pääse vapautumaan likaisesta kemiallisesta riippuvuudesta. Jotkut katsovat heitä säälien, toiset halveksuen. Kukaan ei katso heitä kateellisina. He haisevat pahalta, näyttävät huonolta ja he hitaasti rampauttavat ja tappavat itsensä.
Elämä on helpompaa, terveempää ja nautinnollisempaa tupakoimattomana. Milloin ajatteletkin palaavasi tupakoidesi pariin, tai vain kokeillaksesi yhtä tupakkaa, laske tarkasti mitä etuja olet saanut tupakoimattomuudellasi. Ajattele epämukavuutta ja vaaroja mitkä seuraavat kun olet jälleen alkanut polttamaan 20, 40, 60 tai yhä useampia tupakoita päivässä. Ajattele näitä kumpiakin vaihtoehtoja ja jos valitset tupakoimattomuuden, yksinkertaisesti - Älä koskaan ota henkostakaan.
Fyysiset ja fysiologiset edut tupakoimattomuudesta ovat suunnattomat ja palkitsevat. Useat tupakoinninlopettaneet hengittävät paremmin, ovat energisempiä ja kestävämpiä. Heidän verenkiertonsa paranee ja samoin kestävyys sydän ja verisuonitauteihin. Parantuneet hengityskykynsä ja verenkiertonsa takia tupakoinninlopettaneet voivat osallistua toimintoihin, joihin he eivät tupakoitsijoina pystyneet. Tupakoinninlopettaneet ovat tuottavampia, sekä kotona että töissä, jättäen heille enemmän aikaa nautinnollisiin virkistystoimintoihin. Ruoka tuoksuu ja maistuu paremmalta, saaden tupakoinninlopettaneen paremmin nauttimaan hienoista kulinaarisista makupaloista. Heistä tulee rauhallisempia, pystyvät selviytymään paremmin elämän vaatimuksista ja stressistä.
Esteettiset parannukset ovat dramaattiset. He tuoksuvat paremmilta ja jopa tupakoinninlopettaneet iho näyttää paremmalta. Monissa tupakoinninlopettaminen estää ennenaikaisen ryppyisyyden joka olisi tapahtunut jos he olisivat jatkaneet polttamista. He ovat enemmän sosiaalisesti hyväksyttyä tupakoinninlopettaneina. Heidän ei tarvitse enää huolestua siitä loukkaavatko he jotain tupakoimattomia ympärillään. He voivat mennä minne tahansa, milloin tahansa, huolehtimatta siitä milloin he saavat seuraavan nikotiiniannoksensa. Kohonneen omanarvontunnon ovat useat tupakoinninlopettaneet huomanneet. He eivät enää tuhlaa tuhansia euroja vuosittain tupakoihin. Heidän ei enää tarvitse pelätä polttavansa reikiä huonekaluihinsa, vaatteisiinsa tai autoihinsa. Heidän ei enää tarvitse pelätä aloittavansa tulipaloa joka tuhoaisi kaiken jonka he omistavat ja jopa heidät itsensä.
Viimeiseksi mutta ei mitenkään vähempiarvoisesti, he eliminoivat elintavastaan suurimman estettävän ennenaikaisen kuoleman tai rampauden aihettavan syyn. Miksi kukaan haluaisi uhrata tälläisiä ansioita jatkaakseen tupakointia? Vaikka he ovatkin vähentäneet riskiä sairastua yhteen tautiin, kaikki muut sairaudet ovat edelleen suurena uhkana tupakoitsijoille. Mikä pahinta, tupakointiin palaaminen tarkoittaa jälleen riippuvuuden uhriksi tuloa. Kaikki siihen liittyvät toiminnat palaavat jälleen kuvioon ylläpitääkseen veren nikotiinipitoisuuden tietyllä tasolla jottei vieroitusoireita synny. Heidän täytyy polttaa paikoissa missä se ei ole sallittua. Kun he kohtavat stressiä, heidän pitää polttaa jatkuvasti tunteakseen olonsa paremmaksi. "Parempi" tarkoittaa ihan yhtä huonoksi kuin alunperin sellainen joka ei tupakoi ja kohtaa saman stressitilanteen. He eivät voi enää mukavasti istua kahden tunnin elokuvaa paikallaan tai kokouksessa jossa on tupakointi kielletty. Jälleen kerran heitä pidetään heikkoina huono-onnisina jotka eivät pääse vapautumaan likaisesta kemiallisesta riippuvuudesta. Jotkut katsovat heitä säälien, toiset halveksuen. Kukaan ei katso heitä kateellisina. He haisevat pahalta, näyttävät huonolta ja he hitaasti rampauttavat ja tappavat itsensä.
Elämä on helpompaa, terveempää ja nautinnollisempaa tupakoimattomana. Milloin ajatteletkin palaavasi tupakoidesi pariin, tai vain kokeillaksesi yhtä tupakkaa, laske tarkasti mitä etuja olet saanut tupakoimattomuudellasi. Ajattele epämukavuutta ja vaaroja mitkä seuraavat kun olet jälleen alkanut polttamaan 20, 40, 60 tai yhä useampia tupakoita päivässä. Ajattele näitä kumpiakin vaihtoehtoja ja jos valitset tupakoimattomuuden, yksinkertaisesti - Älä koskaan ota henkostakaan.
Asiat olivat niin huonosti töissä niinpä otin tupakan ("Things were just so bad at work that I took a cigarette!") 24.1.2005
Tämän mielialan ilmaisi minulle yksi klinikan osallistuja joka oli onnistuneesti vapautunut nikotiiniriippuvuudesta. Sitten kysyin häneltä että jos hänellä olisi ollut ladattu ase hallussaan sillä hetkellä kun asiat olivat niin huonosti, olisiko hän laittanut sen otsalleen ja vetänyt liipasimesta. Hetkeäkään empimättä, hän vastasi, "En tietenkään!", aivan kuin olisin juuri kysynyt ihan naurettavan kysymyksen. "No sitten jos ongelmat eivät olleet tarpeeksi suuria jotta olisit ampunut itsesi, ne eivät olleet tarpeeksi vakavia jotta olisit voinut polttaakaan", vastasin. Vaikka pinnallisesti tämä analogia saattaa tuntua hieman liioitellulta, tämän tilanteen taustojen tunteminen paljastaa sen todellisen riskin jotka tällä naisella oli tupakointiin palaamisessa joka helposti saattaisi maksaa hänelle elämän.
Viisi kuukautta ennen tätä "katastrofia töissä" hän sai vakavan sydänkohtauksen. Onnekseen, hän selvisi ja kuusi viikkoa kotiinpaluunjälkeen hän kirjoittautui klinikalle lopettaakseen tupakoinnin. Hän oli tupakoinut neljä askia päivässä ja oli ollut tupakoitsija yli 33 vuotta. Yllätyksekseen, hän lopetti ainoastaan pieniä vaikeuksia kokien. Hän pystyi onnistuneesti olemaan ilman tupakoita kolme kuukautta. Sinä aikana, hän kuitenkin lihoi melkein 15 kiloa. Vaikka 15 kiloa on paljon, hän ymmärsi miksi hänen painonsa oli noussut. Hän söi enemmän. Paljon enemmän.
Mutta hän oli niin huolissaan siitä ettei alkaisi uudelleen tupakoimaan että mikäli syöminen estää tupakoimisen, se oli sen arvoista. Teknisesti hän oli oikeassa. Se ylimääräinen rasitus joka kohdistui hänen sydämeensä tuosta 15 ylimääräisestä kilosta ei ollut mitään verrattuna siihen riskiin joka johtui 80 tupakan päivittäisestä polttamisesta. Hän etsiskeli painonhallintaohjelmaa jolla hän pääsisi eroon ylipainostaan.
Mutta nyt tämä ongelma töissä sai hänet polttamaan tupakan. Hän luuli sen olevan vain "yhden" joka auttaisi hänet yli sen kriisin alun. Hän ei ymmärtänyt riippuvuuden perussääntöä. Ei ole vain yhtä. Ei yhtä askia, savuketta, jämää tai henkosta. Kaikki nämä johtavat samaan loppuun. YHTEEN RIIPPUVUUTEEN. Voimakkaaseen riippuvuuteen. Riippuvuuteen joka saa yli 30 vuotta tupakoimatta olleen palaamaan alkuperäiseen kulutukseensa 24 tunnin sisällä. Koska hän ei ymmärtänyt kaikista tärkeintä sääntöä, hän rikkoi sitä. Ja nyt hän poltti taas eikä tuntunut pääsevän siitä eroon.
Nyt tuo selitys tupakan polttamisesta ja liipasimen vetämisestä alkaa tulla realistiseksi. Vaikka hänen 15 kilon painonnousunsa olikin merkityksetön tupakointiin verrattuna, nyt hän jälleen poltti tupakkaa saman määrän kuin ennenkin ja oli 15 kiloa painavampi. Kaikki tämä oli tapahtunut vain 6 kuukautta sydänkohtauksen jälkeen. Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, hänestä tuli kävelevä aikapommi.
Vaikka sinulla ei saatakaan olla kaikkia hänen riskitekijöitään, tupakointiin palaaminen saattaa yhä olla se lopullinen tekijä joka aiheuttaa sydänkohtauksen, syövän tai jonkun muun traagisen tupakkataudin. Sinä olet nyt vapaa riippuvuudestasi. Älä anna minkään kriisin, vähäpätöisen stressin, juhlan, juoman tai minkään tilanteen johtaa sinua tekemään samoja virheitä. Pysy erossa tupakoista - Äläkä koskaan ota henkostakaan.
Viisi kuukautta ennen tätä "katastrofia töissä" hän sai vakavan sydänkohtauksen. Onnekseen, hän selvisi ja kuusi viikkoa kotiinpaluunjälkeen hän kirjoittautui klinikalle lopettaakseen tupakoinnin. Hän oli tupakoinut neljä askia päivässä ja oli ollut tupakoitsija yli 33 vuotta. Yllätyksekseen, hän lopetti ainoastaan pieniä vaikeuksia kokien. Hän pystyi onnistuneesti olemaan ilman tupakoita kolme kuukautta. Sinä aikana, hän kuitenkin lihoi melkein 15 kiloa. Vaikka 15 kiloa on paljon, hän ymmärsi miksi hänen painonsa oli noussut. Hän söi enemmän. Paljon enemmän.
Mutta hän oli niin huolissaan siitä ettei alkaisi uudelleen tupakoimaan että mikäli syöminen estää tupakoimisen, se oli sen arvoista. Teknisesti hän oli oikeassa. Se ylimääräinen rasitus joka kohdistui hänen sydämeensä tuosta 15 ylimääräisestä kilosta ei ollut mitään verrattuna siihen riskiin joka johtui 80 tupakan päivittäisestä polttamisesta. Hän etsiskeli painonhallintaohjelmaa jolla hän pääsisi eroon ylipainostaan.
Mutta nyt tämä ongelma töissä sai hänet polttamaan tupakan. Hän luuli sen olevan vain "yhden" joka auttaisi hänet yli sen kriisin alun. Hän ei ymmärtänyt riippuvuuden perussääntöä. Ei ole vain yhtä. Ei yhtä askia, savuketta, jämää tai henkosta. Kaikki nämä johtavat samaan loppuun. YHTEEN RIIPPUVUUTEEN. Voimakkaaseen riippuvuuteen. Riippuvuuteen joka saa yli 30 vuotta tupakoimatta olleen palaamaan alkuperäiseen kulutukseensa 24 tunnin sisällä. Koska hän ei ymmärtänyt kaikista tärkeintä sääntöä, hän rikkoi sitä. Ja nyt hän poltti taas eikä tuntunut pääsevän siitä eroon.
Nyt tuo selitys tupakan polttamisesta ja liipasimen vetämisestä alkaa tulla realistiseksi. Vaikka hänen 15 kilon painonnousunsa olikin merkityksetön tupakointiin verrattuna, nyt hän jälleen poltti tupakkaa saman määrän kuin ennenkin ja oli 15 kiloa painavampi. Kaikki tämä oli tapahtunut vain 6 kuukautta sydänkohtauksen jälkeen. Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, hänestä tuli kävelevä aikapommi.
Vaikka sinulla ei saatakaan olla kaikkia hänen riskitekijöitään, tupakointiin palaaminen saattaa yhä olla se lopullinen tekijä joka aiheuttaa sydänkohtauksen, syövän tai jonkun muun traagisen tupakkataudin. Sinä olet nyt vapaa riippuvuudestasi. Älä anna minkään kriisin, vähäpätöisen stressin, juhlan, juoman tai minkään tilanteen johtaa sinua tekemään samoja virheitä. Pysy erossa tupakoista - Äläkä koskaan ota henkostakaan.
Miksi vastustat niin kovasti huijausta? ("Why are you so hard on the concept of cheating?") 21.1.2005
"Kun käyn painonvartijoissa ja kerron että olen syönyt jälkiruokaa, he edelleen taputtavat ja kannustavat minua jatkamaan. Mikset sinä tarjoa samanlaista tukea tupakoiden kanssa?" Vähän aikaa sitten vihainen klinikalle osallistuja hyökkäsi innostumattomuuttani kohtaan koska hän oli sortunut polttamaan viidentenä savuttomana päivänä enkä ollut tarjonnut hänelle kannustusta. Selitin, että tavan kuten ylensyömisen ja riippuvuuden kuten tupakanpolton muuttaminen vaati kahta täysin erilaista hoitoa. Vaikka se onkin totta että huijaaminen dieetissä on aivan tavallista tiettyinä aikoina kuten juhlissa ja juhlapyhinä, huijaaminen riippuvuuden kanssa on verrattavissa täydelliseen sortumiseen. Kakkupalan ottaminen ei lihota tätä henkilöä kymmentäkiloa seuraavana päivänä. Toisaalta, tupakan polttaminen saattaa johtaa siihen että entinen tupakoitsija palaa takaisin tupakoidensa pariin ja alkaa jälleen polttamaan yhtä paljon kuin aiemmin, yleensä jo muutaman päivän tai viikon kuluttua.
Vaikka useat painonhallintaohjelmat saattavat katsoa läpi sormien mahdollista lipeämistä, riippuvuuksien kuten heroiinin, alkoholin tai nikotiinin kanssa toimiminen vaatii sitä että niistä riippuva päättää pysyä täysin erossa näistä aineista. Koska tämä yksinkertainen täydellinen pidättäytyminen varmistaa onnistumisen, en voi hurrata kenellekään, joka sallii itselleen tupakan stressin, painonnousun, juhlien tai minkään muun syyn varjolla.
Sortuminen on sortuminen, olkoon syy siihen mikä tahansa. Jokaisen tupakoinninlopettaneen tavoite on välttää paluuta nikotiiniriippuvuuteen. Jos kohtaat tilanteita jotka tuntuvat oikeuttavan tupakan, käytä hetki siihen ajatukseen mitä se tarkoitti kun olit huumeriippuvainen.
Yskiminen, hengen vinkuminen, kurkkukivut, ja hengästymiset. Jatkuvat lääkärisi esille tuomat uhat "Lopeta tupakointi tai...". Pahanhajuinen hengitys, ja haisevat vaatteet ja tukka. Päänsäryt, väsyneisyys, ja yleisesti se että tunsit olosi huonoksi niinä päivinä jolloin poltit liikaa. Jouduit aina huolissasi ajattelemaan jätitkö tupakan jonnekin palamaan. Se paniikinomainen tunne joka seurasi sitä kun huomasit että tupakat olivatkin loppuneet. Et tuntenut oloasi tervetulleeksi perheenjäsenten tai ystäviesi kotiin kun poltit. Tuhlasit useita tuhansia euroja vuodessa tupakoihin ja vaatteisiin tai huonekaluihin, joita piti vaihtaa sitä mukaa kun tupakka poltti niihin reikiä. Lapset tai vanhemmat jankuttivat sitä että sinun pitää lopettaa. Olit ainoa henkilö juhlissa joka poltti ja tunsit itsesi ulkopuoliseksi. Tupakat hallitsivat sinua täysin. Ei kovinkaan kaunis kuva, vai mitä?
Joten ensi kerralla kun sinusta tuntuu että ansaitset tupakan, ajattele niitä seurauksia. Huijaaminen, lipeäminen tai kokeilu ei ole mahdollista. Ei ole mahdollista että polttaisit >yhden< tupakan. Ainoat vaihtoehdot sinulle ovat joko onnistuminen tai epäonnistua. Täydellinen vapaus tai täydellinen sortuminen. Muutaman sekunnin jälkeen tajuat että sinä et halua palata tähän kurjaan olemassaoloon. Voit taputtaa itseäsi selkään päästessäsi jälleen yhden esteen yli. Ymmärrät että pidät itsestäsi liikaa tupakoidaksesi. Jatkuva onnistuminen riippuu yhdestä yksinkertaisesta tekniikasta - Älä koskaan ota henkostakaan!
Vaikka useat painonhallintaohjelmat saattavat katsoa läpi sormien mahdollista lipeämistä, riippuvuuksien kuten heroiinin, alkoholin tai nikotiinin kanssa toimiminen vaatii sitä että niistä riippuva päättää pysyä täysin erossa näistä aineista. Koska tämä yksinkertainen täydellinen pidättäytyminen varmistaa onnistumisen, en voi hurrata kenellekään, joka sallii itselleen tupakan stressin, painonnousun, juhlien tai minkään muun syyn varjolla.
Sortuminen on sortuminen, olkoon syy siihen mikä tahansa. Jokaisen tupakoinninlopettaneen tavoite on välttää paluuta nikotiiniriippuvuuteen. Jos kohtaat tilanteita jotka tuntuvat oikeuttavan tupakan, käytä hetki siihen ajatukseen mitä se tarkoitti kun olit huumeriippuvainen.
Yskiminen, hengen vinkuminen, kurkkukivut, ja hengästymiset. Jatkuvat lääkärisi esille tuomat uhat "Lopeta tupakointi tai...". Pahanhajuinen hengitys, ja haisevat vaatteet ja tukka. Päänsäryt, väsyneisyys, ja yleisesti se että tunsit olosi huonoksi niinä päivinä jolloin poltit liikaa. Jouduit aina huolissasi ajattelemaan jätitkö tupakan jonnekin palamaan. Se paniikinomainen tunne joka seurasi sitä kun huomasit että tupakat olivatkin loppuneet. Et tuntenut oloasi tervetulleeksi perheenjäsenten tai ystäviesi kotiin kun poltit. Tuhlasit useita tuhansia euroja vuodessa tupakoihin ja vaatteisiin tai huonekaluihin, joita piti vaihtaa sitä mukaa kun tupakka poltti niihin reikiä. Lapset tai vanhemmat jankuttivat sitä että sinun pitää lopettaa. Olit ainoa henkilö juhlissa joka poltti ja tunsit itsesi ulkopuoliseksi. Tupakat hallitsivat sinua täysin. Ei kovinkaan kaunis kuva, vai mitä?
Joten ensi kerralla kun sinusta tuntuu että ansaitset tupakan, ajattele niitä seurauksia. Huijaaminen, lipeäminen tai kokeilu ei ole mahdollista. Ei ole mahdollista että polttaisit >yhden< tupakan. Ainoat vaihtoehdot sinulle ovat joko onnistuminen tai epäonnistua. Täydellinen vapaus tai täydellinen sortuminen. Muutaman sekunnin jälkeen tajuat että sinä et halua palata tähän kurjaan olemassaoloon. Voit taputtaa itseäsi selkään päästessäsi jälleen yhden esteen yli. Ymmärrät että pidät itsestäsi liikaa tupakoidaksesi. Jatkuva onnistuminen riippuu yhdestä yksinkertaisesta tekniikasta - Älä koskaan ota henkostakaan!
En polta tänään! ("I'm Not Going to Smoke Today") 14.1.2005
Lopettamisprosessin aikana, todennäköisesti huomasit ajattelevasi tätä aatetta, joko suurella päättäväisyydellä tai sitten huolestuneesti. Jokatapauksessa, se oli välttämätöntä että keskityit tarkasti tähän mahtavaan tavoitteeseen. Ne uskomattomat himot joita nikotiiniriippuvuus sai aikaan vaati sen että sinulla oli motivaatio ja panokset kohdallaan musertaaksesi tuo melkein vastustamattoman tarpeen ottaa tupakka. Ymmärsit sen tai et, alkuaikoina oli tärkeää heti herätessään vakuuttaa itsellesi ettet aio polttaa.
Totuus on että tuon en polta tänään päätöksen tekeminen ei ole ainoastaan tärkeätä silloin kun on juuri lopettanut. Sinun tulisi tehdä tämä päätös joka aamu lopun elämäsi ajan. Sinun täytyy aloittaa joka päivä tekemällä päätös "En aio polttaa tänään." Yhtä tärkeätä on se että päätät joka päivän onnittelemalla itseäsi saavutuksestasi ja tuntien ylpeyttä siitä. Sillä paluu tupakoimiseen on riski vuosien ja jopa vuosikymmenien ajan niin kauan kun jatkat hengittämistä ja ajattelemista.
Riippuvuus nikotiiniin on yhtä voimakas kuin riippuvuus alkoholiin tai mihin tahansa huumeeseen. Tupakoinnin tapa vaikutti melkein jokaiseen elämäntilanteeseesi. Voit antaa tyytyväisyyden täyttää sen tyhjiön jonka sinun vanha riippuvuus ja tavat ovat jättäneet piittaamatta siitä suunnattomasta ponnistuksesta ja saavutuksesta joka johti niiden voittamiseen. Tyytyväisyys saa sinun varovaisuutesi alas ja alat unohtamaan niitä syitä minkä vuoksi lopetit. Et enää huomaa niitä suuria parannuksia fyysisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessasi jotka seurasivat tupakasta eroonpääsyä.
Sitten eräänä päivänä, kun tupakointi näytti olleen osa pimeää menneisyyttä, ja millä ei pitänyt olla minkäänlaista vaikutusta nykyiseen elämääsi, ajatusta tupakasta seuraa mahdollisuus ottaa yksi tupakka "viattomasti". Ehkä se tapahtuu merkityksettömässä sosiaalisessa tilanteessa, tai ehkä se on suuri elämän kriisi. Joka tapauksessa, kaikki palat näyttävät loksahtavan paikalleen. Motiivi, syy ja mahdollisuus ovat paikalla, järkeily ja tietoisuus riippuvuudesta loistavat poissaolollaan. Henkonen otetaan.
Nyt astuvat uudet säännöt kuvioon. Sinun kehosi vaatii nikotiinia. Ennaltamäärätty tapahtumasarja lähtee liikkeelle ja vaikka et ymmärräkään mitä on tapahtunut, jälleensortuminen huumeeseen on tapahtunut. Kehon vaatimus nikotiinista voittaa sinun tahtosi ja halusi saada tilanne tekemättömäksi. Sinulla ei ole mitään hallitsemiskeinoja tähän fysiologiseen tapahtumasarjaan joka on lähtenyt käyntiin. Kohta mielesi kumartaa päätöksille joita kehosi tekee.
Tunnet todennäköisesti suurta katumusta. Epäonnistumisen ja syyllisyyden ylitsepääsemätön tunne kummittelee mielessäsi. Huomaat pian kaipaavasi päiviä jolloin tuskin ajattelitkaan tupakoita. Mutta noista päivistä tulee pian vain häipyviä muistoja. Viikkoja, kuukausia tai jopa kymmeniä vuosia saattaa kulua ennenkuin jälleen saat kerättyä päättävyyttä yrittää jälleen vakavasti lopettaa. Valitettavasti, saattaa olla ettet koskaan saa kerättyä tarpeeksi voimaa, alun motivaatiota tai kohtalokkaasti, mahdollisuutta lopettaa jälleen. Kuolemaan johtava diagnoosi, tai äkillinen kuolema saattaa estää hyvin tarkoitetun tulevaisuuden yrityksen joka ei ehkä koskaan pääse tapahtumaan.
Älä anna tälläisen kohtalokkaan ja synkän tilanteen tapahtua sinulle. Ponnistele aktiivisesti pysyäksesi savuttomana ja ylläpidä niitä kaikkia tupakoimattomuuden tuomia luontaisetuja - tupakoimattoman henkilön fyysiset, tunneperäiset, taloudelliset, ammattimaiset ja sosiaaliset edut. Aloita aina päiväsi lauseella "En polta tänään." Päätä aina päiväsi vakuuttamalla itsellesi ja ylpeydellä siitä että olet jälleen voittanut päivittäisen taistelusi riippuvuudestasi. Ja muista aina että heräämisesi ja nukkumaanmenon välissä - älä koskaan ota henkostakaan!
Totuus on että tuon en polta tänään päätöksen tekeminen ei ole ainoastaan tärkeätä silloin kun on juuri lopettanut. Sinun tulisi tehdä tämä päätös joka aamu lopun elämäsi ajan. Sinun täytyy aloittaa joka päivä tekemällä päätös "En aio polttaa tänään." Yhtä tärkeätä on se että päätät joka päivän onnittelemalla itseäsi saavutuksestasi ja tuntien ylpeyttä siitä. Sillä paluu tupakoimiseen on riski vuosien ja jopa vuosikymmenien ajan niin kauan kun jatkat hengittämistä ja ajattelemista.
Riippuvuus nikotiiniin on yhtä voimakas kuin riippuvuus alkoholiin tai mihin tahansa huumeeseen. Tupakoinnin tapa vaikutti melkein jokaiseen elämäntilanteeseesi. Voit antaa tyytyväisyyden täyttää sen tyhjiön jonka sinun vanha riippuvuus ja tavat ovat jättäneet piittaamatta siitä suunnattomasta ponnistuksesta ja saavutuksesta joka johti niiden voittamiseen. Tyytyväisyys saa sinun varovaisuutesi alas ja alat unohtamaan niitä syitä minkä vuoksi lopetit. Et enää huomaa niitä suuria parannuksia fyysisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessasi jotka seurasivat tupakasta eroonpääsyä.
Sitten eräänä päivänä, kun tupakointi näytti olleen osa pimeää menneisyyttä, ja millä ei pitänyt olla minkäänlaista vaikutusta nykyiseen elämääsi, ajatusta tupakasta seuraa mahdollisuus ottaa yksi tupakka "viattomasti". Ehkä se tapahtuu merkityksettömässä sosiaalisessa tilanteessa, tai ehkä se on suuri elämän kriisi. Joka tapauksessa, kaikki palat näyttävät loksahtavan paikalleen. Motiivi, syy ja mahdollisuus ovat paikalla, järkeily ja tietoisuus riippuvuudesta loistavat poissaolollaan. Henkonen otetaan.
Nyt astuvat uudet säännöt kuvioon. Sinun kehosi vaatii nikotiinia. Ennaltamäärätty tapahtumasarja lähtee liikkeelle ja vaikka et ymmärräkään mitä on tapahtunut, jälleensortuminen huumeeseen on tapahtunut. Kehon vaatimus nikotiinista voittaa sinun tahtosi ja halusi saada tilanne tekemättömäksi. Sinulla ei ole mitään hallitsemiskeinoja tähän fysiologiseen tapahtumasarjaan joka on lähtenyt käyntiin. Kohta mielesi kumartaa päätöksille joita kehosi tekee.
Tunnet todennäköisesti suurta katumusta. Epäonnistumisen ja syyllisyyden ylitsepääsemätön tunne kummittelee mielessäsi. Huomaat pian kaipaavasi päiviä jolloin tuskin ajattelitkaan tupakoita. Mutta noista päivistä tulee pian vain häipyviä muistoja. Viikkoja, kuukausia tai jopa kymmeniä vuosia saattaa kulua ennenkuin jälleen saat kerättyä päättävyyttä yrittää jälleen vakavasti lopettaa. Valitettavasti, saattaa olla ettet koskaan saa kerättyä tarpeeksi voimaa, alun motivaatiota tai kohtalokkaasti, mahdollisuutta lopettaa jälleen. Kuolemaan johtava diagnoosi, tai äkillinen kuolema saattaa estää hyvin tarkoitetun tulevaisuuden yrityksen joka ei ehkä koskaan pääse tapahtumaan.
Älä anna tälläisen kohtalokkaan ja synkän tilanteen tapahtua sinulle. Ponnistele aktiivisesti pysyäksesi savuttomana ja ylläpidä niitä kaikkia tupakoimattomuuden tuomia luontaisetuja - tupakoimattoman henkilön fyysiset, tunneperäiset, taloudelliset, ammattimaiset ja sosiaaliset edut. Aloita aina päiväsi lauseella "En polta tänään." Päätä aina päiväsi vakuuttamalla itsellesi ja ylpeydellä siitä että olet jälleen voittanut päivittäisen taistelusi riippuvuudestasi. Ja muista aina että heräämisesi ja nukkumaanmenon välissä - älä koskaan ota henkostakaan!
Oloni on sataprosenttisesti parempi kuin tupakoidessani ("I Feel 100% Better Since I Quit") 10.1.2005
"Tupakoimattomuus saa minut voimaan hyvin!" Kuulet lopettaneiden usein innoissaan ilmaisevan tämän lausahduksen kun he ovat juuri lopettaneet tupakoinnin. Se taas on hämmästyttävää, sillä sama tupakoitsija saattoi häikäilettömästi väittää että hänen tupakointinsa ei ole koskaan aiheuttanut hänelle mitään hankaluuksia. Hän oli ikäänsänähden täydellisessä kunnossa. Tupakoitsijan on mahdotonta tarkasti arvioida miten paljon haittaa hänen tupakointinsa aiheuttaa. Vasta kun hän on lopettanut hän tulee täysin huomaamaan ne kaikki parannukset joita tupakoinninlopettaminen mahdollistaa.
Väittämä siitä että tupakoinnin lopettaminen saa ex-tupakoitsijan tuntemaan olonsa hyväksi on harhaanjohtava. Ei lopettaminen saa ihmisiä tuntemaan oloaan hyväksi. Se oikeastaan saa heidän tuntemaan olonsa normaaliksi. Jos henkilö joka ei ole koskaan polttanut savukkeita päivääkään elämässään, päättää eräänä aamuna olla polttamatta tupakkaa, ei hän tunne oloaan yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin edellisenä aamuna. Mutta jos henkilö joka aamu herätessään, polttaa tupakan, joita seuraa 20, 40, 60 tai useampi tupakka ennen nukkumaanmenoa, hän tuntee nikotiiniriippuvuuden vaikutukset. Hän ei ikinä tunne oloaan normaaliksi. Hänen elämänsä koostuu jatkuvista vieroitusoireista, joita ainoastaan tupakan sytyttäminen 20 - 30 minuutin välein helpottaa.
Vaikka tupakointi tälläaikavälillä, pitää kärsimykset vieroitusoireista minimaalisina, se tekee sen tiettyyn hintaan. Se heikentää hengitystä, verenkiertoa, nostaa hänen veren häkäpitoisuutta, pyyhkäisee pois värekarvat, varastaa häneltä voiman ja kestävyyden ja suuresti kohottaa riskejä tappaviin sairauksiin kuten syöpiin. Kaikki tämä maksaa hänelle satoja euroja vuodessa, saa hänet tuntemaan olonsa sosiaalisesti hyljeksityksi ja jopa perheenjäsenet tai ystävät saattavat pitää häntä heikkona ja tyhmänä. Ei ihme että kun hän kerran lopettaa tupakoinnin, hän tuntee olonsa niin paljon paremmaksi. Mutta tupakoinninlopettaneen on tärkeä ymmärtää että hän tuntee olonsa niin paljon paremmaksi siksi että tupakointi sai hänet voimaan huonosti.
Kun tupakoitsija lopettaa, hän usein unohtaa miten surkeaa elämä oli kun hän oli tupakoitsija. Hän unohtaa ne huonot tupakat, yskän, kivun ja kolotukset, muiden tuijotuksen, epämukavuuden ja ennenkaikkea, riippuvuuden. Hän unohtaa millaista elämä oli tupakoitsijana. Valitettavasti hän ei unohda kaikkea. Yksi ajatus usein jää mieleen vuosiksi ja jopa kymmeniksi vuosiksi - ajatus parhaasta tupakasta jonka hän koskaan poltti. Se saattoi olla tupakka jonka hän poltti 20 vuotta aiemmin, mutta se on se jonka hän muistaa paremmin kuin muut. Ajattelematta tarkemmin millaista tupakoitsijan elämä oli, ajatus parhaasta tupakasta saattaa useasti johtaa yritykseen kokea uudelleen se yhden henkosen autuus. Mikä tästä seuraa on odottamatonta ja vielä pahempaa, sortuminen jälleen täysaikaiseen riippuvuuteen.
Pysyäkseen erossa tupakasta, useat ihmiset suhtautuvat tupakointiin keinotekoisen negatiivisin ajatuksin. He ajattelevat sitä pahinta tilannetta mitä tupakointi saattaa aiheuttaa heille. Älä ajattele tupakasta näin. Mutta älä suhtaudu tupakointiin ja tupakoihin yltiöpositiivisestikaan. Älä ajattele tupakointia tapana jona vedät henkeen yhden tai kaksi tupakkaa päivässä ainoastaan silloin kun sinusta siltä tuntuu. Et voinut tehdä sitä aiemmin, ja et pysty sitä koskaan tekemäänkään. Suhtaudu tupakointiin niinkuin se on todellisuudessa. Se oli kallista, epäkäytännöllistä, ja sinusta tuli sosiaalinen hylkiö. Se hallitsi sinua täysin. Se maksoi sinulle terveytesi ja mahdollisesti olisi vienyt jonakin päivänä henkesi. Suhtaudu tupakkaan niin kuin siihen kuuluu. Jos muistat mitä elämäsi oli tupakoitsijana, sinun on helppoa olla koskaan polttamatta henkostakaan.
Väittämä siitä että tupakoinnin lopettaminen saa ex-tupakoitsijan tuntemaan olonsa hyväksi on harhaanjohtava. Ei lopettaminen saa ihmisiä tuntemaan oloaan hyväksi. Se oikeastaan saa heidän tuntemaan olonsa normaaliksi. Jos henkilö joka ei ole koskaan polttanut savukkeita päivääkään elämässään, päättää eräänä aamuna olla polttamatta tupakkaa, ei hän tunne oloaan yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin edellisenä aamuna. Mutta jos henkilö joka aamu herätessään, polttaa tupakan, joita seuraa 20, 40, 60 tai useampi tupakka ennen nukkumaanmenoa, hän tuntee nikotiiniriippuvuuden vaikutukset. Hän ei ikinä tunne oloaan normaaliksi. Hänen elämänsä koostuu jatkuvista vieroitusoireista, joita ainoastaan tupakan sytyttäminen 20 - 30 minuutin välein helpottaa.
Vaikka tupakointi tälläaikavälillä, pitää kärsimykset vieroitusoireista minimaalisina, se tekee sen tiettyyn hintaan. Se heikentää hengitystä, verenkiertoa, nostaa hänen veren häkäpitoisuutta, pyyhkäisee pois värekarvat, varastaa häneltä voiman ja kestävyyden ja suuresti kohottaa riskejä tappaviin sairauksiin kuten syöpiin. Kaikki tämä maksaa hänelle satoja euroja vuodessa, saa hänet tuntemaan olonsa sosiaalisesti hyljeksityksi ja jopa perheenjäsenet tai ystävät saattavat pitää häntä heikkona ja tyhmänä. Ei ihme että kun hän kerran lopettaa tupakoinnin, hän tuntee olonsa niin paljon paremmaksi. Mutta tupakoinninlopettaneen on tärkeä ymmärtää että hän tuntee olonsa niin paljon paremmaksi siksi että tupakointi sai hänet voimaan huonosti.
Kun tupakoitsija lopettaa, hän usein unohtaa miten surkeaa elämä oli kun hän oli tupakoitsija. Hän unohtaa ne huonot tupakat, yskän, kivun ja kolotukset, muiden tuijotuksen, epämukavuuden ja ennenkaikkea, riippuvuuden. Hän unohtaa millaista elämä oli tupakoitsijana. Valitettavasti hän ei unohda kaikkea. Yksi ajatus usein jää mieleen vuosiksi ja jopa kymmeniksi vuosiksi - ajatus parhaasta tupakasta jonka hän koskaan poltti. Se saattoi olla tupakka jonka hän poltti 20 vuotta aiemmin, mutta se on se jonka hän muistaa paremmin kuin muut. Ajattelematta tarkemmin millaista tupakoitsijan elämä oli, ajatus parhaasta tupakasta saattaa useasti johtaa yritykseen kokea uudelleen se yhden henkosen autuus. Mikä tästä seuraa on odottamatonta ja vielä pahempaa, sortuminen jälleen täysaikaiseen riippuvuuteen.
Pysyäkseen erossa tupakasta, useat ihmiset suhtautuvat tupakointiin keinotekoisen negatiivisin ajatuksin. He ajattelevat sitä pahinta tilannetta mitä tupakointi saattaa aiheuttaa heille. Älä ajattele tupakasta näin. Mutta älä suhtaudu tupakointiin ja tupakoihin yltiöpositiivisestikaan. Älä ajattele tupakointia tapana jona vedät henkeen yhden tai kaksi tupakkaa päivässä ainoastaan silloin kun sinusta siltä tuntuu. Et voinut tehdä sitä aiemmin, ja et pysty sitä koskaan tekemäänkään. Suhtaudu tupakointiin niinkuin se on todellisuudessa. Se oli kallista, epäkäytännöllistä, ja sinusta tuli sosiaalinen hylkiö. Se hallitsi sinua täysin. Se maksoi sinulle terveytesi ja mahdollisesti olisi vienyt jonakin päivänä henkesi. Suhtaudu tupakkaan niin kuin siihen kuuluu. Jos muistat mitä elämäsi oli tupakoitsijana, sinun on helppoa olla koskaan polttamatta henkostakaan.
Älä koskaan ota henkostakaan: ("Never Take Another Puff") 7.1.2005
Sanon sen joka päivä klinikoillani, se mainitaan melkein kaikissa viesteissäni ja näet sen kaikkien näiden lyhyiden artikkeleiden lopussa. Siitäkin huolimatta minusta tuntuu etten voit toistaa sitä tarpeeksi usein - Älä koskaan ota henkostakaan! Ei se siitä johdu että pelkäisin että pidät tupakoinnista ja päätät miten mahtavaa on jälleen tupakoida. Päinvastoin, sinua rupeaa todennäköisesti huimaamaan, voit pahoin ja tunnet olosi sairaaksi. Ja todennäköisesti vihaat itseäsi kun olet sen tehnyt. Tämäkään ei ole ongelma.
Oikea vaara piilee nikotiiniriippuvuuden vahvistamisessa. Se on voimakas riippuvuus. Yksi henkonen voi saada sinut polttamaan yhtä paljon kuin ennenkin muutaman päivän kuluessa. Meillä on ollut tupakoinninlopettamisklinikoita joiden osallistujat ovat olleet aiemmin polttamatta yli 20 vuotta. Eräänä päivänä he olivat vain päättäneet kokeilla yhtä. Näinkin pitkän ajan jälkeen, vain yksi savuke on tarpeeksi aikaansaamaan koko riippuvuus - vieroitusprosessin. He olivat jälleen koukussa huumeeseen ja muutaman päivän sisällä heidän kemiallinen riippuvuutensa palaa. Kaikki fyysiset vaarat, psykologiset ongelmat ja ne suunnattomat kulut palaavat aiemmalle tasolleen.
Jollet usko tämän voivan tapahtua sinulle, tule käymään seuraavalle ensimmäisen tai toisen illan tupakoinninlopettamisklinikalleni. Kuuntele näitä kaikkia uusia ilmoittautujia jotka ovat siellä lopettaakseen tupakoinnin. Näitä ihmisiä jotka olivat kerran vapaat tupakoinnista pidemmän aikaa, ihmisiä jotka eivät pitäneet tupakoinnista, ihmisiä jotka eivät rakastaneet tupakointia, ihmisiä jotka nyt tarvitsivat jälleen apua saavuttaakseen jälleen tupakoimattomuuden koska olivat tehneet yhden järkyttävän virheen. He eivät olleet vastustuskykyisiä ensimmäiselle henkoselle. Todennäköisesti sinäkään et ole. Mieti tätä seuraavalla kerralla kun saat ohimenevän ajatuksen tupakasta.
Nyt sinulla on valinnanvaraa. Voit olla tupakoimaton ex-tupakoija tai sinusta voi tulla taas tupakoija joka on riippuvainen savukkeistaan. Harkitse kumpaakin vaihtoehtoa tarkasti. Kumpi elämäntapa sopii sinulle paremmin - orjuus tappavaan rikkaruohoon vai todellisesti vapaa henkilö? Sinun on tehtävä lopullinen ratkaisu. Jos ratkaisusi on jälkimmäinen, käytä hyväksesi seuraavaa ohjetta - Älä koskaan ota henkostakaan.
Oikea vaara piilee nikotiiniriippuvuuden vahvistamisessa. Se on voimakas riippuvuus. Yksi henkonen voi saada sinut polttamaan yhtä paljon kuin ennenkin muutaman päivän kuluessa. Meillä on ollut tupakoinninlopettamisklinikoita joiden osallistujat ovat olleet aiemmin polttamatta yli 20 vuotta. Eräänä päivänä he olivat vain päättäneet kokeilla yhtä. Näinkin pitkän ajan jälkeen, vain yksi savuke on tarpeeksi aikaansaamaan koko riippuvuus - vieroitusprosessin. He olivat jälleen koukussa huumeeseen ja muutaman päivän sisällä heidän kemiallinen riippuvuutensa palaa. Kaikki fyysiset vaarat, psykologiset ongelmat ja ne suunnattomat kulut palaavat aiemmalle tasolleen.
Jollet usko tämän voivan tapahtua sinulle, tule käymään seuraavalle ensimmäisen tai toisen illan tupakoinninlopettamisklinikalleni. Kuuntele näitä kaikkia uusia ilmoittautujia jotka ovat siellä lopettaakseen tupakoinnin. Näitä ihmisiä jotka olivat kerran vapaat tupakoinnista pidemmän aikaa, ihmisiä jotka eivät pitäneet tupakoinnista, ihmisiä jotka eivät rakastaneet tupakointia, ihmisiä jotka nyt tarvitsivat jälleen apua saavuttaakseen jälleen tupakoimattomuuden koska olivat tehneet yhden järkyttävän virheen. He eivät olleet vastustuskykyisiä ensimmäiselle henkoselle. Todennäköisesti sinäkään et ole. Mieti tätä seuraavalla kerralla kun saat ohimenevän ajatuksen tupakasta.
Nyt sinulla on valinnanvaraa. Voit olla tupakoimaton ex-tupakoija tai sinusta voi tulla taas tupakoija joka on riippuvainen savukkeistaan. Harkitse kumpaakin vaihtoehtoa tarkasti. Kumpi elämäntapa sopii sinulle paremmin - orjuus tappavaan rikkaruohoon vai todellisesti vapaa henkilö? Sinun on tehtävä lopullinen ratkaisu. Jos ratkaisusi on jälkimmäinen, käytä hyväksesi seuraavaa ohjetta - Älä koskaan ota henkostakaan.
Yhteen tupakkaan takertuminen ("Fixating on a Cigarette") 23.12.2004
Mitä tapahtuu joillekin ihmisille kun he ovat tupakoimatta tietyn aikaa on se että he alkavat takertua yhteen tupakkaan. Mitä tarkoitan tällä on se että he unohtavat kaikki ne huonot tupakat mitä koskaan ovat polttaneet, he unohtavat myös ne joita he eivät edes ajatelleet polttavansa ja he alkavat muistaa ja keskittyvät vain siihen yhteen hyvään tupakkaan. Se saattaa olla tupakka jonka he polttivat 20 vuotta aiemmin, mutta se oli hyvä ja nyt he haluavat sen uudelleen.
Yleinen tupakoinninlopettaneen taktiikka on se että he yrittävät kertoa itselleen että he eivät todella tahdo tätä "hyvää" tupakkaa. Tämä on ongelma, tällähetkellä he todellakin haluavat sitä. Sisäinen väittely alkaa, "Haluan yhden, en halua, yksi kuulostaa hyvältä, eipä kuulosta, vain yksi, ei yhtäkään!" Ongelma on siinä että jos tupakoinninlopettanut on kohdentanut ajatuksensa vain yhteen tupakkaan, ei ole olemassa selvää keskustelun voittajaosapuolta. Tupakoinninlopettaneen täytyy muuttaa sisäistä keskustelua.
Älä sano että et halua yhtä, jos todella haluat sitä, mieluummin myönnä se halu mutta kysy samalla itseltäsi, "Haluanko myös ne muut tupakat jotka seuraavat tätä yhtä, jos näin on, haluanko sen paketin joka seuraa näitä muita? Kulut, yhteiskunnallisen merkinnän, hajun, terveysvaikutukset, mahdollisen hengenmenetyksen. Haluanko jatkaa tupakointia täysipäiväisesti kunnes se rampauttaa ja tappaa minut?"
Kun kysymys asetetaan tällätavalla, seurauksena ei yleensä ole edestakainen keskustelu. Yleisin vastaus on, "Ei, en halua polttaa näillä ehdoilla," ja nämä todellakin ovat ne ainoat ehdot jotka seuraavat tupakointia. Normaalisti kun keskustelua katsotaan tältä kantilta, se loppuu melkein heti kun siihen keskitytään. Jälleen jos ajattelet vain yhtä, voit tulla hulluksi koko päiväksi. Jos ajattelet sitä koko pakettia, pääset eroon tästä hetkestä huojentuneena siitä että olet edelleen savuton ja tarpeeksi vahvistettuna ettet koskaan polta enää henkostakaan.
Yleinen tupakoinninlopettaneen taktiikka on se että he yrittävät kertoa itselleen että he eivät todella tahdo tätä "hyvää" tupakkaa. Tämä on ongelma, tällähetkellä he todellakin haluavat sitä. Sisäinen väittely alkaa, "Haluan yhden, en halua, yksi kuulostaa hyvältä, eipä kuulosta, vain yksi, ei yhtäkään!" Ongelma on siinä että jos tupakoinninlopettanut on kohdentanut ajatuksensa vain yhteen tupakkaan, ei ole olemassa selvää keskustelun voittajaosapuolta. Tupakoinninlopettaneen täytyy muuttaa sisäistä keskustelua.
Älä sano että et halua yhtä, jos todella haluat sitä, mieluummin myönnä se halu mutta kysy samalla itseltäsi, "Haluanko myös ne muut tupakat jotka seuraavat tätä yhtä, jos näin on, haluanko sen paketin joka seuraa näitä muita? Kulut, yhteiskunnallisen merkinnän, hajun, terveysvaikutukset, mahdollisen hengenmenetyksen. Haluanko jatkaa tupakointia täysipäiväisesti kunnes se rampauttaa ja tappaa minut?"
Kun kysymys asetetaan tällätavalla, seurauksena ei yleensä ole edestakainen keskustelu. Yleisin vastaus on, "Ei, en halua polttaa näillä ehdoilla," ja nämä todellakin ovat ne ainoat ehdot jotka seuraavat tupakointia. Normaalisti kun keskustelua katsotaan tältä kantilta, se loppuu melkein heti kun siihen keskitytään. Jälleen jos ajattelet vain yhtä, voit tulla hulluksi koko päiväksi. Jos ajattelet sitä koko pakettia, pääset eroon tästä hetkestä huojentuneena siitä että olet edelleen savuton ja tarpeeksi vahvistettuna ettet koskaan polta enää henkostakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)