Jos he koskaan löytävät parannuskeinoa keuhkosyöpään, aloitan taas tupakoinnin. ("If they ever cure lung cancer, I would go back to smoking.")

Tämän mielipiteen kuulen usein juuri lopettamisen aloittaneilta klinikalla käyviltä. Yllättäen useat jo pidemmänaikaa polttamatta olleet, saattavat yhä ajatella näin. Todennäköisesti, heidän alkuperäinen syy olla polttamatta oli pelko syövästä. Mutta kun he kerran ovat lopettaneet tupakoinnin, niin monet muut edut tulevat esille suurimmalle osalle tupakoinninlopettajista, joten tuon sairauden pelon ei tulisi olla ainoa motivaatio tupakoimattomuudelle.

Fyysiset ja fysiologiset edut tupakoimattomuudesta ovat suunnattomat ja palkitsevat. Useat tupakoinninlopettaneet hengittävät paremmin, ovat energisempiä ja kestävämpiä. Heidän verenkiertonsa paranee ja samoin kestävyys sydän ja verisuonitauteihin. Parantuneet hengityskykynsä ja verenkiertonsa takia tupakoinninlopettaneet voivat osallistua toimintoihin, joihin he eivät tupakoitsijoina pystyneet. Tupakoinninlopettaneet ovat tuottavampia, sekä kotona että töissä, jättäen heille enemmän aikaa nautinnollisiin virkistystoimintoihin. Ruoka tuoksuu ja maistuu paremmalta, saaden tupakoinninlopettaneen paremmin nauttimaan hienoista kulinaarisista makupaloista. Heistä tulee rauhallisempia, pystyvät selviytymään paremmin elämän vaatimuksista ja stressistä.

Esteettiset parannukset ovat dramaattiset. He tuoksuvat paremmilta ja jopa tupakoinninlopettaneet iho näyttää paremmalta. Monissa tupakoinninlopettaminen estää ennenaikaisen ryppyisyyden joka olisi tapahtunut jos he olisivat jatkaneet polttamista. He ovat enemmän sosiaalisesti hyväksyttyä tupakoinninlopettaneina. Heidän ei tarvitse enää huolestua siitä loukkaavatko he jotain tupakoimattomia ympärillään. He voivat mennä minne tahansa, milloin tahansa, huolehtimatta siitä milloin he saavat seuraavan nikotiiniannoksensa. Kohonneen omanarvontunnon ovat useat tupakoinninlopettaneet huomanneet. He eivät enää tuhlaa tuhansia euroja vuosittain tupakoihin. Heidän ei enää tarvitse pelätä polttavansa reikiä huonekaluihinsa, vaatteisiinsa tai autoihinsa. Heidän ei enää tarvitse pelätä aloittavansa tulipaloa joka tuhoaisi kaiken jonka he omistavat ja jopa heidät itsensä.

Viimeiseksi mutta ei mitenkään vähempiarvoisesti, he eliminoivat elintavastaan suurimman estettävän ennenaikaisen kuoleman tai rampauden aihettavan syyn. Miksi kukaan haluaisi uhrata tälläisiä ansioita jatkaakseen tupakointia? Vaikka he ovatkin vähentäneet riskiä sairastua yhteen tautiin, kaikki muut sairaudet ovat edelleen suurena uhkana tupakoitsijoille. Mikä pahinta, tupakointiin palaaminen tarkoittaa jälleen riippuvuuden uhriksi tuloa. Kaikki siihen liittyvät toiminnat palaavat jälleen kuvioon ylläpitääkseen veren nikotiinipitoisuuden tietyllä tasolla jottei vieroitusoireita synny. Heidän täytyy polttaa paikoissa missä se ei ole sallittua. Kun he kohtavat stressiä, heidän pitää polttaa jatkuvasti tunteakseen olonsa paremmaksi. "Parempi" tarkoittaa ihan yhtä huonoksi kuin alunperin sellainen joka ei tupakoi ja kohtaa saman stressitilanteen. He eivät voi enää mukavasti istua kahden tunnin elokuvaa paikallaan tai kokouksessa jossa on tupakointi kielletty. Jälleen kerran heitä pidetään heikkoina huono-onnisina jotka eivät pääse vapautumaan likaisesta kemiallisesta riippuvuudesta. Jotkut katsovat heitä säälien, toiset halveksuen. Kukaan ei katso heitä kateellisina. He haisevat pahalta, näyttävät huonolta ja he hitaasti rampauttavat ja tappavat itsensä.

Elämä on helpompaa, terveempää ja nautinnollisempaa tupakoimattomana. Milloin ajatteletkin palaavasi tupakoidesi pariin, tai vain kokeillaksesi yhtä tupakkaa, laske tarkasti mitä etuja olet saanut tupakoimattomuudellasi. Ajattele epämukavuutta ja vaaroja mitkä seuraavat kun olet jälleen alkanut polttamaan 20, 40, 60 tai yhä useampia tupakoita päivässä. Ajattele näitä kumpiakin vaihtoehtoja ja jos valitset tupakoimattomuuden, yksinkertaisesti - Älä koskaan ota henkostakaan.