maanantai 27. marraskuuta 2006

Miksi poltan ("Why Do I Smoke") 1.12.2004

Useat tupakoitsijat kuluttavat lukemattoman määrän tunteja tupakoitsijan urastaan yrittäen tyydyttävästi vastata tähän hämmennystä herättävään kysymykseen. Tyypillisimpiä vastauksia ovat että he polttavat koska ovat onnettomia, pettyneitä, hermostuneita, kyllästyneitä, levottomia, yksinäisiä, väsyneitä, tai vain turhautuneita ilman tupakoitaan. Muita usein käytettyjä selityksiä ovat, tupakat pitävät heitä laihoina, auttavat ajattelemaan paremmin, tai että he ovat sosiaalisimpia kun he tupakoivat. Jotkut väittävät juhlistavansa elämänsä iloisia hetkiä savukkeilla. Ruoka, juomat, ilot ja pelit ja jopa seksi menettävät viehätyksensä ilman tupakkaa. Sen jälkeen kun olen kuullut nämä kaikki tupakoinnin ihmeelliset ominaisuudet, ihmettelen miksi sadat miljoonat maapallon väestöstä on lopettanut onnistuneesti tupakoinnin.

Mikä näissä tupakoinnin lopettaneissa on oikeen "vialla"? Ymmärrän ihmisiä jotka eivät ole koskaan tupakoineet. He eivät ole ikinä tienneet tai uskoneet kaikkia näitä ihmeellisiä etuja joita tupakointi tuo mukanaan. Mitä sinulla ei ole koskaan ollut, et osaa kaivatakaan. Mutta näitten tupakoimisen lopettaneiden täytyy olla hulluja koska ovat luopuneet niin verrattomasta kemiallisesta riippuvuudesta jolla on niin paljon hyviä puolia.

Tosiasia on se että tupakoinnin lopettaneet eivät ole hulluja. Aivan päinvastoin, heidän kykynsä olla järkeviä on auttanut heitä vapautumaan tupakasta. He olivat kaukokatseisia ja selviytyvät läpi lopettamisen alkuvaiheiden, nikotiinin vieroitusoireiden aiheuttaman kivun ja tuskan. Sekä fyysinen että henkinen riippuvuus luovat useita järjettömiä uskomuksia puolustusmekanismiksi tupakoinnin ylläpitämiseksi. Useat syyt joita ylempänäkin on mainittu ovat huumeriippuvuuden synnyttämiä.

Kaikille tupakoinninlopettaneille tulisi nostaa hattua siitä suuresta saavutuksesta jonka he ovat saavuttaneet voittaessaan useat riippuvuuden heidän eteensä asettaneet esteet. Lopettamisen alkuhetkien kohtaaminen luo epävarmuudentunteen ja epäilyksen itsestä. Pystyvätkö he koskaan selviytymään monimutkaisessa maailmassa ilman tupakoitaan? Kun he vapautuvat tupakan otteesta, he ymmärtävät selvästi, miten monia väärinkäsityksiä heillä oli tupakoinnin tuomista eduista. Huumeettomana oleminen useiden vuosien orjuuden jälkeen tuo helpotuksen ja saavutuksen tunteen jota tupakoitsija ei ole ikinä kokenut. Miellyttäväksi yllätyksekseen, he tekivät verrattoman havainnon että elämää on myös tupakoinnin jälkeen. Se on terveempää, rauhallisempaa ja miellyttävämpää elämää. Nyt heillä on mahdollisuus valita mikäli he haluavat tai eivät halua enää koskaan polttaa. Jos he miettivät rehellisesti ja objektiivisesti etuja ja haittoja, looginen valinta on pysyä tupakoinnin lopettaneena.

Valitettavasti, jotkut eivät muista kaikkia seuraamuksia heidän nyt pidätetystä riippuvuudestaan, vaan muistavat ne harvinaiset hyvät hetket joita uskoivat tupakan tuoneen. He uskovat että voisivat jälleen nauttia vain parista tupakasta. Asia mikä kaikkien tupakoinnin lopettaneiden on ymmärrettävä on se että heillä on vain kaksi vaihtoehtoa. He voivat olla polttamatta, tai sitten he voivat polttaa yhtä paljon kuin ennenkin. Ei ole mitää vaihtoehtoa tässä välissä. He tuhlaavat aikaansa pohdiskellen miten mukavaa olisi olla satunnainen sosiaalinen tupakoitsija. He eivät koskaan enää voi "nauttia" tästä ylellisyydestä.

Kaikkien tupakoinninlopettaneiden tulee harkita kumpaakin vaihtoehtoa. Jos he valitsevan tupakoinnin, heidän tarvitsee vai ottaa se yksi ensimmäinen tupakka ja jälleen he jäävät kiinni nikotiiniriippuvuuteen. Jos he päättävät olla ilman, heidän täytyy seurata vain yksinkertaista menetelmää - olla polttamatta henkostakaan.

Ei kommentteja: