maanantai 27. marraskuuta 2006

"Tupakoinnin lopettaminen": Kohtalo kuolemaakin pahempi? (""Quitting Smoking": A Fate Worse than Death") 3.12.2004

Tupakoinninlopettamisklinikoilla istuvat ihmiset ovat ihmeissään miten vaikeata tupakoitsijalle on tupakoinnin lopettaminen. Tupakoitsijat saattavat istua ja kuunnella muiden osallistujien kauhutarinoita epäuskoisina. Joillakin tupakoitsijoilla on ollut useita sydänkohtauksia, verenkierronhäiriöitä jotka johtavat amputaatioihin, syöpiä, keuhkolaajentumia ja kasa muita toiminnanvajavuuteen tai kuolemaan johtavia sairauksia. Miten ihmeessä nämä ihmiset ovat voineet jatkaa tupakointia sen jälkeen? Jotkut näistä tupakoitsijoista ovat täysin tietoisia siitä että tupakointi tekee heistä raajarikkoja ja tappaa heitä, mutta jatkavat silti tupakointia. Jokainen järjissään oleva tupakoitsija tai tupakoimaton on oikeutettu esittämään kysymyksen, "Miksi?". Vastaus tähän monimutkaiseen asiaan on oikeasti yksinkertainen. Savukkeet ovat niin tiivis osa tupakoitsijan elämäntapaa että kun hän lopettaa tupakoinnin hän luulee joutuvansa luopumaan myös kaikista niistä toiminnoista jotka liittyvät savukkeisiin. Kaikenkaikkiaan näihin toimintoihin kuuluu melkein kaikki mitä tupakoitsija tekee siitä hetkestä lähtien kun hän herää, siihen hetkeen asti kun hän menee nukkumaan ja tästä syystä elämä ilman tupakkaa ei tunnu elämisen arvoiselta. Tupakoitsija pelkää myös kohtaavansa kivuliata vieroitusoireita tupakoimattomuudesta niin kauan kun hän on erossa tupakasta.

Kaikenkaikkiaan tupakoinnin lopettaminen luo tupakoitsijalle suuremman pelon kuin kuolemanpelko tupakoinnista. Jos tupakoitsija olisi oikeassa oletuksissaan mitä elämä tupakoimattomana tarkoittaa, hänellä ei ehkä olisi syytä lopettaa. Mutta kaikki nämä oletukset ovat vääriä. Elämää tupakoinninlopettamisen jälkeen on ja vieroitusoireet eivät kestä ikuisesti. Tämän vakuuttaminen tupakoitsijalle on kuin kiipeäminen korkealle vuorelle. Nämä uskomukset ovat niin syvälle syöpyneet ja ehdollistetut väärillä positiivisilla tupakoinnista johtuvilla seurauksilla.

Tyypillisesti, tupakoitsija tuntee että hän tarvitsee tupakan päästäkseen ylös sängystä aamulla. Yleensä herätessään, hänellä on pieni päänsärky, hän tuntee olonsa ärtyneeksi, väsyneeksi, masentuneeksi ja sekavaksi. Hän luulee että kaikki ihmiset herätessään tuntevat näin. Hän on kuitenkin onnekas, hänellä on tapa lopettaa nämä kamalat tuntemukset. Hän polttaa tupakan tai kaksi. Sitten hän alkaa heräämään ja tuntee itsensä jälleen ihmiseksi. Kun hän on hereillä, hän tuntee että tarvitsee tupakoita, koska ne antavat hänelle energiaa selviytyä päivästä. Kun hän on stressaantunut ja hermostunut, tupakat rauhoittavat häntä. Luopuminen tästä ihmelääkkeestä tuntuu hänestä naurettavalta. Mutta kun hän lopettaa tupakoinnin niin hän on iloisesti yllättynyt siitä että tuntee olonsa paremmaksi ja selviytyy elämästä paremmin ja tehokkaammin kuin silloin kun hän tupakoi. Kun hän herää aamuisin, hän tuntee olonsa suunnattoman paljon paremmaksi kun herätessään tupakoitsijana. Hänen ei enää tarvitse raahautua ylös sängystä huonovointisena. Hän herää hyvin levänneenä ja virkistyneenä. Yleisesti ottaen hän on rauhallisempi kuin polttaessaan. Jopa stressin kohdatessa, hän ei normaalisti enää saa niitä paniikkihäiriöitä jotka johtuivat siitä kun hänen verensä nikotiinitaso laski liian alhaiseksi.

Uskomus siitä että tupakoita tarvitaan energiaksi on se kaikkein pettävin. Melkein jokainen tupakoinnin lopettanut voi todistaa että hän on voimakkaampi, kestävämpi ja energisempi kuin koskaan tupakoitsijana. Ja pelko jatkuvista vieroitusoireista ei myöskään pidä paikkaansa, oireet ovat korkeimmillaan kolmen päivän päästä ja väistyvät kokonaan muutaman viikon kuluttua. Jos jokainen tupakoitsija vain antaisi itselleen mahdollisuuden nähdä miten mukavaa elämä ilman tupakkaa on, hän ei enää kärsisi järjettömistä peloista jotka saavat hänet jatkamaan tappavaa riippuvuuttaan. Hän huomaa että elämä on paljon yksinkertaisempaa, onnellisempaa, puhtaampaa, ja mikä tärkeintä terveempää, kuin silloin kun hän oli tupakoitsija. Hänen ainut pelkonsa nyt onkin periksiantaminen tupakoinnille, ja kaikki mitä hänen on tehtävä estääkseen se - on olla ottamatta henkostakaan.

Ei kommentteja: