Aloitin jälleen tupakoinnin kun olin sairaalassa keuhkokuumeen takia ("I went back to smoking when I was in the hospital with pneumonia") 31.1.2005

Olin peloissani kuinka sairas oikeasti olinkaan, sekä erittäin kyllästynyt sairaalassa oloon. Olin ollut polttamatta noin kolme vuotta. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun olin todella sairas." Tämä surullinen kertomus kerrottiin minulle tupakanlopettamisklinikan toisena päivänä. Hän osallistui klinikalle nyt siksi että hänellä oli diagnosoitu keuhkonlaajentuma. Kysyin häneltä että oliko hänellä ollut laajentuma jo silloin kun hän oli ollut keuhkokuumeen takia sairaalassa. "No ei", hän vastasi, "Keuhkonlaajentuma on ollut minulla vasta noin muutaman vuoden." Sitten kysyin häneltä miten kauan aikaa sitten tuo sortuminen sairaalassa oli tapahtunut. Hän mietti hetken ja vastasi, "kaksikymmentäkaksi vuotta sitten."

Jotenkin, tämä mies ei nähnyt mitään poikkeavaa tässä kertomuksessa. Hänellä oli ollut ongelma ja hän oli uskonut että tupakointi auttaisi ratkaisemaan sen. Mutta puolueettomalle tarkkailijalle, nämä kaksi ongelma tulevat erittäin ilmeisiksi. Ensiksikin, jos tämä mies oli huolissaan keuhkokuumeen aiheuttamasta riskistä hänen terveydelleen, tupakointi olisi ollut viimeinen asia mitä tehdä. Tupakointi vain saa tämän sairauden kestämään pidempään ja saattaa johtaa vakavampiinkin lisätauteihin. Toiseksi, ja tässä tapauksessa vielä vakavampi ongelma on se että hänen tupakoimisensa johti pidempiaikaiseen ongelmaan. Hänestä tuli jälleen riippuvainen tupakkaan. Hänen ei täytynyt polttaa ainoastaan silloin kun hän oli kyllästynyt olemaan sairaalassa. Nyt hän oli polttanut 22 vuotta koska oli tehnyt tämän yhden erehdyksen. Sillävälin hän oli kehittänyt itselleen rampauttavan keuhkotaudin kaikista näistä tupakoista joita oli polttanut sortumisensa jälkeen. Kunnon hoidolla alkuperäinen keuhkokuume olisi hoidettu ja hänen hengityskykynsä olisi palautunut normaaliksi. Mutta koska hän oli tupakoinut, se oli aiheuttanut hänelle sairauden joka lopullisesti rampautti hänet. Vaikka hän lopettaisi nyt, hänen hengityskykynsä on rajoitettu hänen koko lopun elämänsä ajan.

Jälkikäteen ajateltuna, tämä oli korkea hinta maksettavaksi siitä ettei hänen tarvinnut "pelätä" tai olla kyllästyneenä muutaman päivän tai viikon aikana. Etenkin kun nämä kummatkin olisi ratkottu jo 22 vuotta sitten!

Tupakointi ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmaan. Useimmiten tupakointi johtaa vakavampaan tilanteeseen kuin se ongelma joka johtaa tupakkaan. Älä tee samaa virhettä kuin tämä mies teki. Kun huomaat kohtaavasi todellisen ongelman, tee töitä kovasti löytääksesi oikean ratkaisun. Jos se on todellakin ongelma jonka tupakointi auttaa ratkaisemaan, niin käyttäen hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, voit ratkaista sen tupakoimattomana. Pysymällä tupakoimattomana et ole ratkaissut ainoastaan yhtä ongelmaa vaan olet estänyt myös toisen paljon vakavamman tilanteen ilmenemisen. Olet onnistunut välttämään voimakkaan ja tappavan nikotiiniriippuvuuden vahvistamista. Jälleen sinun täytyy jossakin vaiheessa päästä toisen esteen yli joka uhkaa sinun tupakoimatonta minääsi. Ellet päätä polttaa yhtä paljon kuin ennenkin, tai jopa enemmänkin loppuelämäsi ajan, muista aina, älä koskaan ota henkostakaan.