maanantai 27. marraskuuta 2006

Asiat olivat niin huonosti töissä niinpä otin tupakan ("Things were just so bad at work that I took a cigarette!") 24.1.2005

Tämän mielialan ilmaisi minulle yksi klinikan osallistuja joka oli onnistuneesti vapautunut nikotiiniriippuvuudesta. Sitten kysyin häneltä että jos hänellä olisi ollut ladattu ase hallussaan sillä hetkellä kun asiat olivat niin huonosti, olisiko hän laittanut sen otsalleen ja vetänyt liipasimesta. Hetkeäkään empimättä, hän vastasi, "En tietenkään!", aivan kuin olisin juuri kysynyt ihan naurettavan kysymyksen. "No sitten jos ongelmat eivät olleet tarpeeksi suuria jotta olisit ampunut itsesi, ne eivät olleet tarpeeksi vakavia jotta olisit voinut polttaakaan", vastasin. Vaikka pinnallisesti tämä analogia saattaa tuntua hieman liioitellulta, tämän tilanteen taustojen tunteminen paljastaa sen todellisen riskin jotka tällä naisella oli tupakointiin palaamisessa joka helposti saattaisi maksaa hänelle elämän.

Viisi kuukautta ennen tätä "katastrofia töissä" hän sai vakavan sydänkohtauksen. Onnekseen, hän selvisi ja kuusi viikkoa kotiinpaluunjälkeen hän kirjoittautui klinikalle lopettaakseen tupakoinnin. Hän oli tupakoinut neljä askia päivässä ja oli ollut tupakoitsija yli 33 vuotta. Yllätyksekseen, hän lopetti ainoastaan pieniä vaikeuksia kokien. Hän pystyi onnistuneesti olemaan ilman tupakoita kolme kuukautta. Sinä aikana, hän kuitenkin lihoi melkein 15 kiloa. Vaikka 15 kiloa on paljon, hän ymmärsi miksi hänen painonsa oli noussut. Hän söi enemmän. Paljon enemmän.

Mutta hän oli niin huolissaan siitä ettei alkaisi uudelleen tupakoimaan että mikäli syöminen estää tupakoimisen, se oli sen arvoista. Teknisesti hän oli oikeassa. Se ylimääräinen rasitus joka kohdistui hänen sydämeensä tuosta 15 ylimääräisestä kilosta ei ollut mitään verrattuna siihen riskiin joka johtui 80 tupakan päivittäisestä polttamisesta. Hän etsiskeli painonhallintaohjelmaa jolla hän pääsisi eroon ylipainostaan.

Mutta nyt tämä ongelma töissä sai hänet polttamaan tupakan. Hän luuli sen olevan vain "yhden" joka auttaisi hänet yli sen kriisin alun. Hän ei ymmärtänyt riippuvuuden perussääntöä. Ei ole vain yhtä. Ei yhtä askia, savuketta, jämää tai henkosta. Kaikki nämä johtavat samaan loppuun. YHTEEN RIIPPUVUUTEEN. Voimakkaaseen riippuvuuteen. Riippuvuuteen joka saa yli 30 vuotta tupakoimatta olleen palaamaan alkuperäiseen kulutukseensa 24 tunnin sisällä. Koska hän ei ymmärtänyt kaikista tärkeintä sääntöä, hän rikkoi sitä. Ja nyt hän poltti taas eikä tuntunut pääsevän siitä eroon.

Nyt tuo selitys tupakan polttamisesta ja liipasimen vetämisestä alkaa tulla realistiseksi. Vaikka hänen 15 kilon painonnousunsa olikin merkityksetön tupakointiin verrattuna, nyt hän jälleen poltti tupakkaa saman määrän kuin ennenkin ja oli 15 kiloa painavampi. Kaikki tämä oli tapahtunut vain 6 kuukautta sydänkohtauksen jälkeen. Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, hänestä tuli kävelevä aikapommi.

Vaikka sinulla ei saatakaan olla kaikkia hänen riskitekijöitään, tupakointiin palaaminen saattaa yhä olla se lopullinen tekijä joka aiheuttaa sydänkohtauksen, syövän tai jonkun muun traagisen tupakkataudin. Sinä olet nyt vapaa riippuvuudestasi. Älä anna minkään kriisin, vähäpätöisen stressin, juhlan, juoman tai minkään tilanteen johtaa sinua tekemään samoja virheitä. Pysy erossa tupakoista - Äläkä koskaan ota henkostakaan.

Ei kommentteja: